Sunday, December 10, 2006
Sunday, December 03, 2006
Grand canyon - flagstaff - las vegas
Dodiih, koitetaas kirjotella näitä menneitä vaikka osissa jos olis helpompi homma... eli lähretään siitä liikkeelle kun poistuttiin Utahista ja saavuttiin Grand Canyonille.
Ville kirjotti kaks riviä ja eve täällä taas jälleen. Noniin siis, on ihan sikke vaikeeta lähtee muisteleen noin vanhoja..no,yövyttiin jossain paikassa ennen Grand Canyonia ja sit mentiin sinne Grand Canyonille :) Oli se kyl hienoo! ei sittemmitäää. :D tää menee nyt ihan lööperiks koko homma. Jatkettin matkaa ja ajeltiin maisemareittejä ja semmosta kaikkee..niin hirveesti on nähty ettei kyllä nyt muista. Siinä tuli nähtyä aavikkoo ja kaikkee mut sit lopuks ajettiin pimeessä..saatiin vähän jännitystä elämään kun jossain keskellä aavikkoo sytty bensavalo eikä asemaa missään..pikkasen oli hilikulla mutta selvittiin..eikä tarvinnu mennä moottorisahamurhaajan kyytiin. Matka jatku sit kohti Las Vegasia joka oli kyllä aikamoinen kokemus. Ihan hirveesti valoja ja elviksiä ja hulinaa! siinä tuli vähän semmonen paniikki et kokoajan piti pyöriä että näkee kaiken! mulle jäi eniten mieleen semmonen ihana suihkulähdeshow yhden hotellin edustalla..oli semmonen kauhee rivistö valaistuja suihkulähteitä jotka taivutteli itteensä kauniisti niinkun ne tanssis musiikin tahdissa..siinä tais olla joka päivä eri musiikki ja vähän erilainen show, oli Frank Sinatraa ja Pavarottia..ihan mieletön! ja sit loppuhuipennukseks syöksy tosi korkeelle ilmaan...vautsivau. Kyllä se paikka on ihan oma maailmansa.. ja kauheesti oli ollu hyviä konsertteja ja David Copperfieldia ynnä muuta kaikkee..no meijät sit nappas yks katumyyjä haltuunsa ja alko kauppaan meille lippuja johonki juttuun...tosi halpa ja hyvä diili..saatiin kympillä liput konserttiin eikä mitään lisämaksuja--yks pikkunen juttu vaan et piti seuraavana aamuna lähtee kuunteleen joku tosi lyhyt esittely jostain ja luvattiin oikeen limusiini kyyti ja ilmanen ruoka.. loppujen lopuks lähettiin sinne ihan tavallisella linkulla ja kuunneltiin KOLME tuntia eri ihmisiä jotka yritti kaupata meille osaketta Vegasista! sit pössötettiin niitä että juu tienataan semmoset yli 60 000 vuodessa ja talo on jo rakenteilla suomessa... :D yea rrright! kun ne ei ois muuten antanu lippuja! no saatin sit kuiteskin liput Mamma Mia- musikaaliin joka oli ihan mieletön!! tosin meinattiin myöhästyä koko höskästä kun Virkki sääti. Mitäköhän sit viä..siä on kyl ihan hassuja juttuja..yhdessä hotellissa oli leijonia! mitä ihmettä?? no siä ne vaan nukku lasikopissa ja niitä sai töllätä. Las Vegas hyvät naiset ja herrat. Ei sit jääty sinne kuitenkaa enää viikonlopuks koska siä nousi hinnat kattoon oikeesti..auto alle ja menoks vaan!
Ville täällä taas
Joo oli se Grand Canyon oli kyl aika elämys vaikka taas tuntu että kuvat valehteli. Nyt ei tosin tullu pettymyksen tunnetta,, oli mahtava paikka mutta ne kuvat varmaan oli otettu vähän eri paikasta. Mutta vaikka tuli 100 mailin koukkaus niin kyllä kannatti käydä. Vinkiks muille muuten, suurinpaan osaan kansallispuistoista pääsee ilmatteeks lokakuun jälkeen. Ainakin noilla kylmemmillä seuduilla. Että ei kannata välttämättä edes ostaa sitä National Park passia. Kanjonilta ajeltiin sitten maisemareittejä Flagstaff nimiseen paikkaan. Paikasta tuli aika huono ensivaikutelma kun eka meitä vedätetttiin Superkasissa ja sit viel mäkkärissä. Soitin kyl mäkkäriin heti perään ja ne lupas puuttuvat ranut kuhan vaan mentäs hakeen. Ei tullu pirtelöö niinku tulis hesessä. Flgstaffista jatkettiin maisemareittejä taas sit kohti vegasia ja Eve sen aika hyvin jo kertokin. Vegasis uhkapelailut jäi aika vähiin, pelasin 20 taalaa blackjackkiin ja voitin 40. Jipppiiii. Kaupunki oli kyl aika mielenkiintonen ja olis siel voinu useemmanki päivän viettää mutta rahaa siellä saa meneen. Meiän hotelli (Tropicana) oli viikolla 49$ kun vaan käveltiin sisään ja viikonloppuna ja pitkälti toista sataa. Eiköhän tää riitä tästä, tehdään uus postaus uudesta aiheesta (joku valitti että on liian pitkiä tarinoita...)
Ville kirjotti kaks riviä ja eve täällä taas jälleen. Noniin siis, on ihan sikke vaikeeta lähtee muisteleen noin vanhoja..no,yövyttiin jossain paikassa ennen Grand Canyonia ja sit mentiin sinne Grand Canyonille :) Oli se kyl hienoo! ei sittemmitäää. :D tää menee nyt ihan lööperiks koko homma. Jatkettin matkaa ja ajeltiin maisemareittejä ja semmosta kaikkee..niin hirveesti on nähty ettei kyllä nyt muista. Siinä tuli nähtyä aavikkoo ja kaikkee mut sit lopuks ajettiin pimeessä..saatiin vähän jännitystä elämään kun jossain keskellä aavikkoo sytty bensavalo eikä asemaa missään..pikkasen oli hilikulla mutta selvittiin..eikä tarvinnu mennä moottorisahamurhaajan kyytiin. Matka jatku sit kohti Las Vegasia joka oli kyllä aikamoinen kokemus. Ihan hirveesti valoja ja elviksiä ja hulinaa! siinä tuli vähän semmonen paniikki et kokoajan piti pyöriä että näkee kaiken! mulle jäi eniten mieleen semmonen ihana suihkulähdeshow yhden hotellin edustalla..oli semmonen kauhee rivistö valaistuja suihkulähteitä jotka taivutteli itteensä kauniisti niinkun ne tanssis musiikin tahdissa..siinä tais olla joka päivä eri musiikki ja vähän erilainen show, oli Frank Sinatraa ja Pavarottia..ihan mieletön! ja sit loppuhuipennukseks syöksy tosi korkeelle ilmaan...vautsivau. Kyllä se paikka on ihan oma maailmansa.. ja kauheesti oli ollu hyviä konsertteja ja David Copperfieldia ynnä muuta kaikkee..no meijät sit nappas yks katumyyjä haltuunsa ja alko kauppaan meille lippuja johonki juttuun...tosi halpa ja hyvä diili..saatiin kympillä liput konserttiin eikä mitään lisämaksuja--yks pikkunen juttu vaan et piti seuraavana aamuna lähtee kuunteleen joku tosi lyhyt esittely jostain ja luvattiin oikeen limusiini kyyti ja ilmanen ruoka.. loppujen lopuks lähettiin sinne ihan tavallisella linkulla ja kuunneltiin KOLME tuntia eri ihmisiä jotka yritti kaupata meille osaketta Vegasista! sit pössötettiin niitä että juu tienataan semmoset yli 60 000 vuodessa ja talo on jo rakenteilla suomessa... :D yea rrright! kun ne ei ois muuten antanu lippuja! no saatin sit kuiteskin liput Mamma Mia- musikaaliin joka oli ihan mieletön!! tosin meinattiin myöhästyä koko höskästä kun Virkki sääti. Mitäköhän sit viä..siä on kyl ihan hassuja juttuja..yhdessä hotellissa oli leijonia! mitä ihmettä?? no siä ne vaan nukku lasikopissa ja niitä sai töllätä. Las Vegas hyvät naiset ja herrat. Ei sit jääty sinne kuitenkaa enää viikonlopuks koska siä nousi hinnat kattoon oikeesti..auto alle ja menoks vaan!
Ville täällä taas
Joo oli se Grand Canyon oli kyl aika elämys vaikka taas tuntu että kuvat valehteli. Nyt ei tosin tullu pettymyksen tunnetta,, oli mahtava paikka mutta ne kuvat varmaan oli otettu vähän eri paikasta. Mutta vaikka tuli 100 mailin koukkaus niin kyllä kannatti käydä. Vinkiks muille muuten, suurinpaan osaan kansallispuistoista pääsee ilmatteeks lokakuun jälkeen. Ainakin noilla kylmemmillä seuduilla. Että ei kannata välttämättä edes ostaa sitä National Park passia. Kanjonilta ajeltiin sitten maisemareittejä Flagstaff nimiseen paikkaan. Paikasta tuli aika huono ensivaikutelma kun eka meitä vedätetttiin Superkasissa ja sit viel mäkkärissä. Soitin kyl mäkkäriin heti perään ja ne lupas puuttuvat ranut kuhan vaan mentäs hakeen. Ei tullu pirtelöö niinku tulis hesessä. Flgstaffista jatkettiin maisemareittejä taas sit kohti vegasia ja Eve sen aika hyvin jo kertokin. Vegasis uhkapelailut jäi aika vähiin, pelasin 20 taalaa blackjackkiin ja voitin 40. Jipppiiii. Kaupunki oli kyl aika mielenkiintonen ja olis siel voinu useemmanki päivän viettää mutta rahaa siellä saa meneen. Meiän hotelli (Tropicana) oli viikolla 49$ kun vaan käveltiin sisään ja viikonloppuna ja pitkälti toista sataa. Eiköhän tää riitä tästä, tehdään uus postaus uudesta aiheesta (joku valitti että on liian pitkiä tarinoita...)
Saturday, December 02, 2006
Terve taas
Noniin, saatiin vihdosta viimein paljon uusia kuvia kehiin. On ollut tosi paljon tekemistä joten on vähän päivitykset jäänyt mutta koitetaan nyt tässä viikonlopun aikana saada kerrottua kaikki mitä tässä on tapahtunu. tällä hetkellä ollaan Los Angelesissa ja huomiseks on luvattu +25 eli ihan kivalta kuulostaa. Fijillä kiehuu ja tässä jännityksellä odotetaan pääseekö sinne vai ei... peukut pystyyn...
mutta lissää tekstiä ja kattelkaa kuvia! Terveisiä kaikille aurinkoiseseta beverly hillssistä.
ville ja eve
mutta lissää tekstiä ja kattelkaa kuvia! Terveisiä kaikille aurinkoiseseta beverly hillssistä.
ville ja eve
Tuesday, November 14, 2006
Badlands, Mount Rushmore ja paljon muuta
Nonii, koitetaas taas kirjotella vähän mitä on tapahtunu.. Eli taidettiin viimeks jäädä siihen kun lähdettiin sieltä isäntäperheen luota. Perheen isä opasti meiät ison tien sijasta pienelle kiertoreitille joka vei meiän pienen pienen intiianikaupungin läpi takas isolle tielle ja sit taas sieltä Badlandsin kansalllispuistoon. Kaikki tällä välillä oli pelkkää preeriaa. Siis ihan pelkkää nurmikkoo ja pientä kukkulaa silmänkantamattomiin. Näky oli aluks todella vaikuttava ja hieno mutta kun sitä kesti muutaman tunnin kävi se hiukan puuduttavaks.. kaikki kuitenkin muuttu kun päästiin Badlandsiin. Ensin nähtiin matkalla farmi jossa olis päässy ruokkiin preeriakoiria, teki mieli mennä mutta aateltiin että se kuitenkin maksaa... no kolmen minuutin ajomatkan päässä oli talveks suljettu vanha uudisasukaskylä (kuvia galleriassa) ja siellä oli pilvin pimein näitä hauskoja pikkuveijareita. Oli kyl tosi outoo vierailla semmosessa kylässä kun missään ei ollu ketään muita kun me ja ne pikkuset marsun näköset koirat. Mä meinasin kyllä saada sätkyn kun siel oli se puucee ja siel oliki sisällä semmonen mallinukke vaatteet päällä. Oikeesti sydän löi tyhjää kun luulin että joku istuu siellä jöötillä vaikka luultiin ettei siel oo ketään. Pelottavaa.
Siitä pikku kylästä jatkettiin sit matkaa itse kansallispuistoon. Aluks mikään ei näyttäny muuttuvan, sit ihan yhtäkkiä edessä oli silmänkantamattomiin minivuoria ja rotkoja. Se oli ihan uskomaton näky ja me jumitettiin siel tosi pitkään. 
Otettiin kyllä kasoittan kuvia mutta ei kuvista tajua sitä alueen valtavaa kokoo ja kauneutta. Se oli niin outoo kun preeria loppu kun seinään ja siitä alko saviset vuoret. Alueen nimi Badlands tuli siitä ku joku ranskalainen heppu siel ekana liikuskeli ja nimitti alueen "Badlands to travel across" ja kyllä se siltä näytti että vähän vois ottaa päähän lähtee rämpiin siitä läpi. Tää paikka oli meille molemmille semmonen mitä me ollaan tältä reissulta odottettukin, jylhää maisemaa ja jotain sellasta mitä ei suomessa nää. Minnesota esimerkiks oli aika lailla kun Suomes oli ollu, sekä sään että maisemien puolesta. Puistos nähtiin myös ekat eläimet, tien vieressä kökötti viis Muledeer nimistä otusta, semmosia pirun isokorvasia otuksia. Tiedä sit mitä ne on suomeks. (kuvassa näkyy hyvin miten preeria muuttu savimaaks, oikeelle preeriaa jatkuu ja jatkuu vaan.)
Badlandsiltä jatkettiin matkaa sitten Rapid Cityyn mikä on pieni kaupunki Mount Rushmoren kupeessa. Vietettiin tuttuun tapaamme yö super kasissa, meiän vakkarimotellissa. Aamulla herättiin aika aikasin ja piti lähtee heti vuorille. Päästiinki lähteen ja matkalla tuli vastaan semmonen nähtävyys kun Bear Park USA. Päätettiin käydä kysyyn paljon se maksaa ja olihan se vähän tyyris, 13$ nuppi. Se oli semmonen kahen mailin rinksa mikä ajettiin autolla ja sit siel oli eläimiä "vapaana" eli semmosis isois aitauksis missä pysty ajeleen autolla. Siellä sit nähtiin hirviä, susia, poroja, biisoneita ja ihan sikana karhuja. Siinä ne löntysteli auton edessä ja vieressä ja joka puolella. Kierroksesta olis kyl jääny vähän kynitty olo ellei oltas äkätty sitä pikkueläinten puolta. Siellä oli pikku aitauksis haisunäätiä, piikkisikoja, ilveksiä ja ...vauvakarhuja! Ne oli aivan mahtavia! Siellä ne paini ja juoksi ja kiipeili ja leikki ja ui, niitä oli kaikkiaan yheksän ja valehtelematta tunti vaan tuijoitettiin niitä. Otettiin taas paljon kuvia ja videookin mutta sit tuli pikku takaisku, akku loppus kamerasta :/ mietittiin pitkään että mennäänkö silti ajeleen vuorille mutta aateltiin että pakko niistä pressojen päistä on kuvia saada. Eli ei muuta kun takas motellille (oltiin n. 1omin ajon päässä eli ei paha homma). Ladattiin vähän akkuja ja lähettiin sit uudestaan ajaan. Vuoristotiellä oli oikein hupaisaa ajella ja Eveltä pääsi oikein kovaääninen "Ohho!" kun Mount Rushmoren ukot yhtäkkiä oli meiän nenän edessä. Näky oli kyl komee. Myöhemmin kun nähtiin vuori uudestaan Eve sano että siitä vasemmanpuoleisesta tulee ihan mieleen Dyky. Siis Nygrenin Jarno :D Nähtiin muuten siinä ekalla kerralla vuoren vieres myös aito pitkäpartanen vuohipukki!
Mt Rushmorelta lähettiin sit ajaan Grazy Horsen muistomerkille. Se on paljon vähemmän tunnettu ku presidenttikaverinsa mutta valmistuessaan tulee oleen paaaaljon isompi. Kyseessä on siis inkkaripääälikön monumentti josta tulee monta monta kertaa isompi kun Rushmoresta. Se ei oo vielä lähellekkään valmis mutta pään ja käden jo erottaa. Se olis maksanu maltaita mennä kattoon lähelle joten otettiin pakollinen turistikuva kaukaa ja lähettiin äkkiä meneen. Sit rupeski tuleen jo pimee joten lähettiin ajaan takas motellille. Täällä tulee pimee tosi aikasin joten kuudesta eteenpäin me oikeestaan hengaillaan vaan motellilla koska ei näis pikkukylis oo pimeellä mitään nähtävää/tehtävää. Seuraavana päivänä lähettiin sit kierteleenloput alueen nähtävyyksistä. Seuraavaks ajettiin Wind Cave nimiseen kansallispuistoon. Siellä nähtiin taas paljon villieläimiä! Nähtiin biisoneita ihan auton vieressä, lisää preeriakoiria, peuroja ja sit vielä antilooppeja. Puiston kruunas opastettu privaattikierros itse luolassa. Maan alla ei nähtävää juuri ollut mutta oppaan jutut oli kiinnostavia.
Otettiin kyllä kasoittan kuvia mutta ei kuvista tajua sitä alueen valtavaa kokoo ja kauneutta. Se oli niin outoo kun preeria loppu kun seinään ja siitä alko saviset vuoret. Alueen nimi Badlands tuli siitä ku joku ranskalainen heppu siel ekana liikuskeli ja nimitti alueen "Badlands to travel across" ja kyllä se siltä näytti että vähän vois ottaa päähän lähtee rämpiin siitä läpi. Tää paikka oli meille molemmille semmonen mitä me ollaan tältä reissulta odottettukin, jylhää maisemaa ja jotain sellasta mitä ei suomessa nää. Minnesota esimerkiks oli aika lailla kun Suomes oli ollu, sekä sään että maisemien puolesta. Puistos nähtiin myös ekat eläimet, tien vieressä kökötti viis Muledeer nimistä otusta, semmosia pirun isokorvasia otuksia. Tiedä sit mitä ne on suomeks. (kuvassa näkyy hyvin miten preeria muuttu savimaaks, oikeelle preeriaa jatkuu ja jatkuu vaan.)Badlandsiltä jatkettiin matkaa sitten Rapid Cityyn mikä on pieni kaupunki Mount Rushmoren kupeessa. Vietettiin tuttuun tapaamme yö super kasissa, meiän vakkarimotellissa. Aamulla herättiin aika aikasin ja piti lähtee heti vuorille. Päästiinki lähteen ja matkalla tuli vastaan semmonen nähtävyys kun Bear Park USA. Päätettiin käydä kysyyn paljon se maksaa ja olihan se vähän tyyris, 13$ nuppi. Se oli semmonen kahen mailin rinksa mikä ajettiin autolla ja sit siel oli eläimiä "vapaana" eli semmosis isois aitauksis missä pysty ajeleen autolla. Siellä sit nähtiin hirviä, susia, poroja, biisoneita ja ihan sikana karhuja. Siinä ne löntysteli auton edessä ja vieressä ja joka puolella. Kierroksesta olis kyl jääny vähän kynitty olo ellei oltas äkätty sitä pikkueläinten puolta. Siellä oli pikku aitauksis haisunäätiä, piikkisikoja, ilveksiä ja ...vauvakarhuja! Ne oli aivan mahtavia! Siellä ne paini ja juoksi ja kiipeili ja leikki ja ui, niitä oli kaikkiaan yheksän ja valehtelematta tunti vaan tuijoitettiin niitä. Otettiin taas paljon kuvia ja videookin mutta sit tuli pikku takaisku, akku loppus kamerasta :/ mietittiin pitkään että mennäänkö silti ajeleen vuorille mutta aateltiin että pakko niistä pressojen päistä on kuvia saada. Eli ei muuta kun takas motellille (oltiin n. 1omin ajon päässä eli ei paha homma). Ladattiin vähän akkuja ja lähettiin sit uudestaan ajaan. Vuoristotiellä oli oikein hupaisaa ajella ja Eveltä pääsi oikein kovaääninen "Ohho!" kun Mount Rushmoren ukot yhtäkkiä oli meiän nenän edessä. Näky oli kyl komee. Myöhemmin kun nähtiin vuori uudestaan Eve sano että siitä vasemmanpuoleisesta tulee ihan mieleen Dyky. Siis Nygrenin Jarno :D Nähtiin muuten siinä ekalla kerralla vuoren vieres myös aito pitkäpartanen vuohipukki!
Mt Rushmorelta lähettiin sit ajaan Grazy Horsen muistomerkille. Se on paljon vähemmän tunnettu ku presidenttikaverinsa mutta valmistuessaan tulee oleen paaaaljon isompi. Kyseessä on siis inkkaripääälikön monumentti josta tulee monta monta kertaa isompi kun Rushmoresta. Se ei oo vielä lähellekkään valmis mutta pään ja käden jo erottaa. Se olis maksanu maltaita mennä kattoon lähelle joten otettiin pakollinen turistikuva kaukaa ja lähettiin äkkiä meneen. Sit rupeski tuleen jo pimee joten lähettiin ajaan takas motellille. Täällä tulee pimee tosi aikasin joten kuudesta eteenpäin me oikeestaan hengaillaan vaan motellilla koska ei näis pikkukylis oo pimeellä mitään nähtävää/tehtävää. Seuraavana päivänä lähettiin sit kierteleenloput alueen nähtävyyksistä. Seuraavaks ajettiin Wind Cave nimiseen kansallispuistoon. Siellä nähtiin taas paljon villieläimiä! Nähtiin biisoneita ihan auton vieressä, lisää preeriakoiria, peuroja ja sit vielä antilooppeja. Puiston kruunas opastettu privaattikierros itse luolassa. Maan alla ei nähtävää juuri ollut mutta oppaan jutut oli kiinnostavia.
Pimee rupes taas tuleen joten lähettiin "kotiin" päin. Oli aika kuumottavaa ajaa pimeellä, eka ajettiin jonnekkin ranchin pihaan vaikka tien piti jatkuu. Jostain muistan kuulleenni että jos joku tunkeilee sun tontille niin sitä saa ampua eli ei muuta ku auto äkkiä ympäri. Sit oli ihan friikkiä kun ajettiin pitkät päällä ja katoin että tiellä vilahti jotain.. no biisonihan se siellä, keskellä tietä kävelee vastaan. Pysäytettiin auto ja siitä se nappas melkein peilit mukaan, veti ihan vierestä. Isoja ja pelottavia otuksia. Kuvakin saatiin mut se näyttää enemmän kummitukselta siinä.
(tossa vähän valosampi kuva kummituksesta)
Seuraavana päivänä oli vielä vuorossa pari maisema reittiä ja Custer State Park. Puisto oli täynnä eläimiä ja oli kans komee, maisemat oli myös hienot. Molemmat maisemareitit oli vähä pettymyksiä kun molemmista oli parhaat osat suljettu talviolosuhteiden takia. "Closed for season" luki kylteis joten jouduttiin aika paljon kierteleen ja ettiin parempia teitä.
Huomattiin että valosan aikaa oli jäljellä vielä pari tuntia joten aateltiin ajaa Deadwoodiin, kunonn länkkärikapunkiin. Matkalla sit tuli reissun toistaseks isoin yllätys, kunnon lumisade! Keskiviikkona oli +25 astetta celsiusta ja perjantaina sato lunta oikein urakalla. Ajokeli oli tosi paska ja kesti kauan päästä Deadwoodiin. Lunta tuli lisää ja lisää ja eihän me siellä sit mitään nähty. Suoraa tietä takas motellia kohti ja aamulla auto äkkiä kohti etelää.
Rapid Citystä matkattiin sitten Denveriin päin, Coloradon osavaltioon. Matkalla oli taas aika makeita maisemia ja pysähdeltiin pariin otteeseen ihasteleen Rancheja ja peltoja. Yövyttiin parikyt mailia kaupungista yllätys yllätys... SUPER KASISSA! Jaa niin, unohtu sanoo että ne ei oo vielä velottanu visa electronia kolmelta yöltä Rapid Cityssä... eli pidetään peukut pystyssä että säästetään ne rahat! Aamulla vähä sit kelailtiin että mennäänkö Rocky Mountains kansallispuistoon vai ei. Me siis ostettiin semmonen kansallispuisto passi Badlandis jolla pääsee kaikkiin puistoihin sit ilmasiks. No ei me sit menty sinne RM puistoon vaan lähettiin vaan karskisti ylittään vuoria. Pikkusen on jo hinku lämpösempään päin varsinki ku Evellä on iho vähän reistaillu niin lämpö saattais auttaa. Vuorilla oli kyl tosi helmee. Tänään tosin selvis varmaan syy miksei auto oikein kulkenu ylämäkeen... meiän vasen takakumi oli puolityhjä. Ajateltiin Even veljen yllyttämänä poiketa myös Aspenissa.. se juttu ei menny ihan nappiin, ajettiin 50 mailia ja sit ne ilmotti että tie on suljettu. Jututettiin sheriffiä ja se sano että siellä on 10ft snow up there. Se taitaa tehä kolmisen metriä, pikkusen liikaa jopa meiän pt cruiserille :) (jossa oli siis vielä tollon tyhjä takakumi.) Kruisailtiin takas samaa vuorenrinnetietä ja nukuttiin yömme Glenwood Springs nimises kyläs. Aamulla lähettiin sit ettiin Aspenia uudestaan, tällä kertaa eri reittiä... tunnin ajon jälkeen päästiin sinne... ja siel ei ollu mitään. Tylsä laskettelukylä missä oli 100 pientä hotellia. Bensa makso 3.50$/gallona (vrt. halvimmillaan 2.05$ muualla) ja ei oikeestaan muuta sanottavaa oo. Tylsä kylä. Eikä nuijaa ja tosinuijaa koskaan ees kuvattu siellä :( Tässä vaiheessa meni jo hermot vuoriin joten lähettii ajaan Utahia kohti.
Muutama tunti ja pari pussia beef jerkyä kulu ennenkun päästiin Utahiin. Eka erilaisuus tuli ilmi heti moottoritiellä, ensimmäistä kertaa tällä matkalla nähtiin valtava kyltti joka varoitti hiekkamyrskyalueesta. Onneks ei satuttu oleen paikalla myrskyn aikaan, vaikka olis sekin periaattees ollu hienoo. Nyt ollaan siis täällä Moabissa, Utahissa ja hommat ei oo menny ihan putkeen. Evellä on nyt ollu tosi vaikeeta ja jouduttiin meneen sairaalaan tänään. Saatiin iso kasa reseptejä ja haettiin Even lääkelaukkuun täydennystä, toivotaan parasta että auttaa. Ja jos vakuutus ei korvaa sairaalassakäyntiä niin pulassa varmaan ollaan, ei oo mitään tietoo paljon koko lysti makso. Ne teki raskaustestinki varmuuden vuoks (lääkeitten takia) ja tiedoks kotiväelle että ei teistä vielä isovanhempia tuu. Käytiin vielä sit vähän kiertelemäs Arches nimises kansallispuistos missä on kuvattu mm. Austin Powersia, Indiana Jonesia, Mission Impossiblee jne. Komeita punasia kallioita täynnä!
Muuten me ollaan vaan maattu koko päivä ja nautittu amerikkalaisen kaapeliteeveen runsaasta kanavatarjonnasta. Mulla oli sit aikaa kirjotella tätä juttuakin. Nyt Eve on ainakin paljon parempi kun aamulla että tosissaan toivon että kaikki menee hyvin ettei jouduta kauheesti suunnitelmia muutteleen. Nyt mennään vähän päivä kerrallaan ja katotaan lähetäänkö esim Fijille etuajassa. Onneks lippuja pystyy muuttaan pikkusummalla ja meillä ei oo mitään suuria suunnitelmia mitkä menis mönkään. Paitsi tietty toi auto mistä on nyt tuulilasi paskana... Katotaan nyt tässä sit miten menee, huomenna lähetään taas ajeleen, ylihuomenna pitäis olla Grand Canyonilla ja loppuviikosta jo Vegasissa. Aika menee ihan pirun nopeesti. Kirjotellaan lisää taas kun on jotain kerrottavaa.
Ville
(tossa vähän valosampi kuva kummituksesta)Seuraavana päivänä oli vielä vuorossa pari maisema reittiä ja Custer State Park. Puisto oli täynnä eläimiä ja oli kans komee, maisemat oli myös hienot. Molemmat maisemareitit oli vähä pettymyksiä kun molemmista oli parhaat osat suljettu talviolosuhteiden takia. "Closed for season" luki kylteis joten jouduttiin aika paljon kierteleen ja ettiin parempia teitä.
Huomattiin että valosan aikaa oli jäljellä vielä pari tuntia joten aateltiin ajaa Deadwoodiin, kunonn länkkärikapunkiin. Matkalla sit tuli reissun toistaseks isoin yllätys, kunnon lumisade! Keskiviikkona oli +25 astetta celsiusta ja perjantaina sato lunta oikein urakalla. Ajokeli oli tosi paska ja kesti kauan päästä Deadwoodiin. Lunta tuli lisää ja lisää ja eihän me siellä sit mitään nähty. Suoraa tietä takas motellia kohti ja aamulla auto äkkiä kohti etelää.
Rapid Citystä matkattiin sitten Denveriin päin, Coloradon osavaltioon. Matkalla oli taas aika makeita maisemia ja pysähdeltiin pariin otteeseen ihasteleen Rancheja ja peltoja. Yövyttiin parikyt mailia kaupungista yllätys yllätys... SUPER KASISSA! Jaa niin, unohtu sanoo että ne ei oo vielä velottanu visa electronia kolmelta yöltä Rapid Cityssä... eli pidetään peukut pystyssä että säästetään ne rahat! Aamulla vähä sit kelailtiin että mennäänkö Rocky Mountains kansallispuistoon vai ei. Me siis ostettiin semmonen kansallispuisto passi Badlandis jolla pääsee kaikkiin puistoihin sit ilmasiks. No ei me sit menty sinne RM puistoon vaan lähettiin vaan karskisti ylittään vuoria. Pikkusen on jo hinku lämpösempään päin varsinki ku Evellä on iho vähän reistaillu niin lämpö saattais auttaa. Vuorilla oli kyl tosi helmee. Tänään tosin selvis varmaan syy miksei auto oikein kulkenu ylämäkeen... meiän vasen takakumi oli puolityhjä. Ajateltiin Even veljen yllyttämänä poiketa myös Aspenissa.. se juttu ei menny ihan nappiin, ajettiin 50 mailia ja sit ne ilmotti että tie on suljettu. Jututettiin sheriffiä ja se sano että siellä on 10ft snow up there. Se taitaa tehä kolmisen metriä, pikkusen liikaa jopa meiän pt cruiserille :) (jossa oli siis vielä tollon tyhjä takakumi.) Kruisailtiin takas samaa vuorenrinnetietä ja nukuttiin yömme Glenwood Springs nimises kyläs. Aamulla lähettiin sit ettiin Aspenia uudestaan, tällä kertaa eri reittiä... tunnin ajon jälkeen päästiin sinne... ja siel ei ollu mitään. Tylsä laskettelukylä missä oli 100 pientä hotellia. Bensa makso 3.50$/gallona (vrt. halvimmillaan 2.05$ muualla) ja ei oikeestaan muuta sanottavaa oo. Tylsä kylä. Eikä nuijaa ja tosinuijaa koskaan ees kuvattu siellä :( Tässä vaiheessa meni jo hermot vuoriin joten lähettii ajaan Utahia kohti.
Muutama tunti ja pari pussia beef jerkyä kulu ennenkun päästiin Utahiin. Eka erilaisuus tuli ilmi heti moottoritiellä, ensimmäistä kertaa tällä matkalla nähtiin valtava kyltti joka varoitti hiekkamyrskyalueesta. Onneks ei satuttu oleen paikalla myrskyn aikaan, vaikka olis sekin periaattees ollu hienoo. Nyt ollaan siis täällä Moabissa, Utahissa ja hommat ei oo menny ihan putkeen. Evellä on nyt ollu tosi vaikeeta ja jouduttiin meneen sairaalaan tänään. Saatiin iso kasa reseptejä ja haettiin Even lääkelaukkuun täydennystä, toivotaan parasta että auttaa. Ja jos vakuutus ei korvaa sairaalassakäyntiä niin pulassa varmaan ollaan, ei oo mitään tietoo paljon koko lysti makso. Ne teki raskaustestinki varmuuden vuoks (lääkeitten takia) ja tiedoks kotiväelle että ei teistä vielä isovanhempia tuu. Käytiin vielä sit vähän kiertelemäs Arches nimises kansallispuistos missä on kuvattu mm. Austin Powersia, Indiana Jonesia, Mission Impossiblee jne. Komeita punasia kallioita täynnä!
Muuten me ollaan vaan maattu koko päivä ja nautittu amerikkalaisen kaapeliteeveen runsaasta kanavatarjonnasta. Mulla oli sit aikaa kirjotella tätä juttuakin. Nyt Eve on ainakin paljon parempi kun aamulla että tosissaan toivon että kaikki menee hyvin ettei jouduta kauheesti suunnitelmia muutteleen. Nyt mennään vähän päivä kerrallaan ja katotaan lähetäänkö esim Fijille etuajassa. Onneks lippuja pystyy muuttaan pikkusummalla ja meillä ei oo mitään suuria suunnitelmia mitkä menis mönkään. Paitsi tietty toi auto mistä on nyt tuulilasi paskana... Katotaan nyt tässä sit miten menee, huomenna lähetään taas ajeleen, ylihuomenna pitäis olla Grand Canyonilla ja loppuviikosta jo Vegasissa. Aika menee ihan pirun nopeesti. Kirjotellaan lisää taas kun on jotain kerrottavaa.
Ville
Thursday, November 09, 2006
Wednesday, November 08, 2006
Jos tilaa kaks tuplajuustohampurilaista, toisen ilman sinappia sekä suolakurkkua, voisi olettaa että ne myös saa. Jos saakin kaksi tuplajuustohampparia joista toisessa ei kurkkua ja toisessa ei sinappia sekä kaupanpäälle juustohampparin missä on vain sinappia ja ketsuppia niin homma ei mennyt ihan nappiin. Eve jäi siis taas kerran ilman hampparia! Koska ruokaa ei saa heittää hukkaan, oli ylimääräiselle hampparille keksittävä hyötykäyttöä :D
Ulkoministeriön sivuilta:
Fidzi: matkustustiedote
Maassa on tällä hetkellä vallankaappausuhka. Matkailijoiden on syytä välttää suuria väkijoukkoja, mielenosoituksia ja sotilasjoukkoja. Turvallisuustilanne saattaa heikentyä nopeasti ja ilman varoitusta. Tiedotusvälineitä ja viranomaisten tiedotuksia on syytä seurata tarkasti.
Fidzin sisäpoliittinen tilanne on jännittynyt ja poliittiset levottomuudet ovat mahdollisia. Muuten Fidzille matkustaville pätevät samat säännöt kuin yleensä ulkomailla liikuttaessa; passia ja matkasekkejä kannattaa säilyttää hotellin turvalokerossa ja arvoesineet poissa näkyvistä.
-ville
Minnesota - Sioux Falls
Terve taas!
nyt on tapahtunu niin paljon taas että ei meinaa pysyä päiväkirja perässä. Alotetaan nyt noista Minnesotan jutuista ekana ja katotaan kuinka pitkälle sitä tänä iltana ehtii. ville siis puikoissa.
Ekat päivät Minnesotassa
Eli taisin jos tossa edellisessä mailissa sanoo että ei menny ihan putkeen se Paulille meneminen. Evelle tuli mieleen matkalla että pitäiskö kysyä onks niillä eläimiä.. ja olihan niillä koira joten ei voitu allergioitten takia sinne mennä. Satuttiin löytään siitä ihan läheltä meiän suosikkimotelli (missä ollaan nytkin :) eli Super 8. Se oli suhtkoht hintava mutta tosi mukava joten kyllä siitä ilosta viitti maksaakin. Niin se motelli sijaitsi siis Hastings nimisessä pikkukaupungissa joka oli noin 40min ajomatkan päässä Minneapolisista, Minnesotan isoimmasta kaupungista. Ekan hyvin nukutun yön jälkeen päästiin sitten tutustuun heti Amerikan isoimpaan ostariin eli Mall of Americaan. Ostoskeskuksessa on n.400 kauppaa, huvipuisto,, leffateatteri jne. Koko kompleksi työllistää n.12 000 ihmistä! Siellä vietettiin koko päivä. Ei tullut oikein ostettua mitään mutta kartotettiin paikkoja valmiiks :) Ostarista mentiin suoraan kevytraidejunalla eli LRT:llä keskustaan. Samana päivänä sattu oleen Minnesota Vikingsin ensimmäinen maanantai illan peli viiteen vuoteen. Ameriikassa amerikkalaisen jalkapallon maanantaipelit on aina aika iso tapahtuma ja ne televisioidaan koko maahan. Vikingsin kotiareenan, Metrodomen, edustalla oli kunnon karkelot menossa! Väkee oli kun Kuopion torilla eli ihan perkeleesti. Suurin osa oli maalannu naamansa violettikeltaseks (joukkueen värit) ja vielä useammalla oli joukkueen pelipaita päällä. Siellä oli tietenkin kaikennäköstä kojua ja kaupustelijaa ja ihan uskomattoman hyvä bändi joka soitti vanhoja funkkiklassikoita. Kysyttii lippujakin peliin mutta mustan pörssin liput ois ollu yli 60 taalaa ni ei me sit raaskittu.
Tiistaina olikin sitten jo Halloween. Oli pakko palata sinne isoon ostariin että saatiin Evelle kengät jolla voi baariin lähtee. Ei jaksettu panostaa sen enempää joten jätettiin turhat rihkamat ostamatta. Illalla oli sitten tärskyt Paulin kanssa ja ajettiin sen kaverille keskustaan, Eve oli kuskina.
(kuvassa vas. Eve, Paul, Justin, Raya ja Noelle)
Kaikki muut oli pukeutunu, oli vähä tylsää :( fiilistä paransi kuitenkin kummasti kotitekonen salmiakkikossu. Meillä oli jäljellä yks pussi turkinpippurimurskaa, sekotettiin se sit 0.7l vodkaan ja ruvettiin kiskoon shotteja naamaan, pojille maistu oikein hyvin, tytöt ei oikein tykänny. Kun saatiin juomat juotua lähettiin sitten tutustuun ekaa kertaa paikalliseen yöelämään (tai oikeestaan ekaa kertaa kunnolla koko reissun aikana). Mentiin paikkaan nimeltä Bar Fly ja eve paralle piirrettiin isot ruksit molempiin kämmenselkiin kun ei ikä riitä vielä juomiseen tässä maassa. Itse paikasta on paha sanoa mitään, oli ilmeisesti aika tylsää kun mitään ei muista... Eve voi varmaan myöhemmin valaista asiaa ja kertoa mitä kaikkee siellä on tapahtunut...
Keskiviikko oli kans aika mielenkiintoinen päivä. Paul oli aikasemmin informoinu meitä että kaupungin NHL joukkueessa pelaa kaks suomalaista. Ei tuu lätkää kauheesti seurattua joten en tienny kenestä on kyse mutta google kerto että Koivu nuorempi sekä Petteri Nummelin. Parasta oli sitten vielä se että kyseiset herrat sattu esiintyyn keskiviikkona yhessä paikallisessa sporttibaarissa! Eli keskiviikkona oli ohjelmassa urheiluntäyteinen ilta suomalaisessa seurassa. Alunperin oli ajatuksena että saatais säädettyä ilmaset liput peliin, Wild pelas sekä torstaina että lauantaina kotona (tarvii muuten tarkistaa tulokset). Lähetin varmuuden vuoks vielä wildin toimistoonkin anelukirjeen, mutta se ei sit loppujen lopuks tuottanu tulosta. No, mentiin keskiviikkoiltana sitten sinne baariin Paulin kans, Paul lainas mulle jopa Wildin pelipaitaa joten sulauduin loistavasti joukkoon. Ilta oli tosi mainio, siellä oli eka kysely-vastaus tuokio ja oli sit pakko päästä kysyyn jotain niin esittelin itteni suomeks ja kysäsin sit että kiroileeko pojat reeneissä/pelissä suomeks vai englanniks. Ei ehkä fiksuin kysymys mutta ainakin hyvät naurut sai yleisö. Palkinnoks kysymisestä sain Minnesota Wildin kalenterin ja Mikko Koivun postikortin nimmarilla. Jee!
(kuvassa suomalaiset koolla) Siellä oli muuten aika mukavasti väkee , koko tupa täynnä ja oli vielä iso baari! Mikko Koivu oli erityisesti naisten mieleen. Tavattiin siellä semmonen suomalainen äijäkin. Se tuli kysyyn huonolla suomella ollaanko me Suomesta, no tyhmä kysymys mutta pääsi jutulle kuitenkin. Se kerto asuneensa 20 vuotta Minnesotassa, oli löytäny vaimonsa vaihto-oppilas aikana. Juteltiin jonkun aikaa mukavia siinä sitten, oli hiukan outoo puhua suomee sille kun sillä oli vähän sanasto hukassa. Illan ohjelmassa oli myös arvonta missä arvottiin kaikkee Wild kamaa. Meillä ei käyny oikein tuuri, vierestä meni molemmin puolin. Lopuks oli sitten vuorossa nimmareitten jakoo, ei pitäny olleskaa mennä mutta aateltiin sitten jos kehdattais kuitenki kysyä niitä lippuja. Annettiin jonon vähän pienentyä (siellä oli kauhee jono, suosittuja pelaajia vissiin!) ja mentiin sit odottaan vuoroomme. Saatiin sit kalenterin kanteen nimmarit ja hetki kerettiin jutteleenkin. Ei kehdattu niitä lippuja kuiteskaa pyytää :( Saatiin keskiviikkona vielä tietää että saatiin majapaikka hospitality clubin kautta! Yks likka joka oli asunu Suomes vuoden lupas majottaa meiät, oltiin ikävä kyllä just maksettu motelli viel yheks yöks. Luvattiin mennä sinne sitten torstaina lätkäpelin jälkeen. Ei sitten kuitenkaan saatu edes ostettua peliin lippuja torstaina koska peli olo loppuunmyyty joten mentiin sit suoraan sinne Naomille. Eve vois vaikka jatkaa tästä. Varotus, tekstiä tulee vielä paljon lisää...
Hastingsista Minneapolisiin
Dodii! Saavuttiin Naomille aikas myöhään ja mentiin melkisti suoraan pehkuihin. Seuraavana päivänä Naomi vei meijät kaupunkikierrokselle ja sit mun piti ottaa toinen pistos b-hepatiittia vastaan. Täällä ei kuiteskaan ihan noin vaan hoidu noi hommat niin keksittiin sitten mennä kodittomien huoltoon ja mun piti esittää koditonta :D ideana oli saada rokotus ilmatteeks. No en mä sit loppujen lopuks saanu mitään joten toivottavasti pärjään ilman! Olipahan hauska kokemus sekin. No ei ne sen päivän tempaukset siihen loppunu. Naomi kysy että haluttaisko me lähtee illalla baariin ja tokkiinsa me sit mentiin. Vähän se oli semmonen salaperänen ja hihittelevä mut tajuttiin kyllä täysin mistä lopulta oli kyse koska Naomin ihana miespuolinen ystävä saapu kylään ja kaikki oli siis niin fantsuu! Totally cool! Tosiaan,mentiin siis homobaariin! Se oli aika mielenkiintosta ja ville pysy visusti käsikynkässä ;)
Lauantai päivä meni aika hyvin nukkuessa. Tehtiin kuiteskin porukalla hyvää ruokaa ja illalla mentiin baariin nimeltä Foundation. Se oli mukava paikka ja kovia breikkareita lattia täynnä! Meijän kans oli siä Pauli ja sen kaveri Raya ja sit semmonen venäläinen likka joka on kans ollu suomessa ja oli siitä ihan tohkeissaan. Aamulla lähettiin sit ajaan kohti South Dakotaa ja oltiin tosi mukavan perheen luona kaks yötä. Meillä oli kyl ihan huippua ja oli kivaa nähdä tavallista perhe-elämää :)
(vas. Isä, Äiti, Pikkusisko, varsinainen host Lindsay ja sit me tietty)
ps. Evellä on näköjään loistava kyky tiivistää teksti vähän helpommin luettavaks, mulla on tapana jaaritella. Perhe-elämä oli tosiaan huippua, mahtava perhe. Siitä matka jatkui Rapid Cityyn missä siis nyt ollaan. Matka oli aivan uskomaton, räpsittiin muistikortillinen kuvia ja kulutettiin 4h matkaan yhdeksän tuntia. Oli käsittämättömän upeita maisemia ja paljon eläimiä, tähän mennessä reissun ehdottomasti parasta antia. Kirjotetaan siitä vaikka huomenna lisää ja toki kuvien kera!
Ville
nyt on tapahtunu niin paljon taas että ei meinaa pysyä päiväkirja perässä. Alotetaan nyt noista Minnesotan jutuista ekana ja katotaan kuinka pitkälle sitä tänä iltana ehtii. ville siis puikoissa.
Ekat päivät Minnesotassa
Eli taisin jos tossa edellisessä mailissa sanoo että ei menny ihan putkeen se Paulille meneminen. Evelle tuli mieleen matkalla että pitäiskö kysyä onks niillä eläimiä.. ja olihan niillä koira joten ei voitu allergioitten takia sinne mennä. Satuttiin löytään siitä ihan läheltä meiän suosikkimotelli (missä ollaan nytkin :) eli Super 8. Se oli suhtkoht hintava mutta tosi mukava joten kyllä siitä ilosta viitti maksaakin. Niin se motelli sijaitsi siis Hastings nimisessä pikkukaupungissa joka oli noin 40min ajomatkan päässä Minneapolisista, Minnesotan isoimmasta kaupungista. Ekan hyvin nukutun yön jälkeen päästiin sitten tutustuun heti Amerikan isoimpaan ostariin eli Mall of Americaan. Ostoskeskuksessa on n.400 kauppaa, huvipuisto,, leffateatteri jne. Koko kompleksi työllistää n.12 000 ihmistä! Siellä vietettiin koko päivä. Ei tullut oikein ostettua mitään mutta kartotettiin paikkoja valmiiks :) Ostarista mentiin suoraan kevytraidejunalla eli LRT:llä keskustaan. Samana päivänä sattu oleen Minnesota Vikingsin ensimmäinen maanantai illan peli viiteen vuoteen. Ameriikassa amerikkalaisen jalkapallon maanantaipelit on aina aika iso tapahtuma ja ne televisioidaan koko maahan. Vikingsin kotiareenan, Metrodomen, edustalla oli kunnon karkelot menossa! Väkee oli kun Kuopion torilla eli ihan perkeleesti. Suurin osa oli maalannu naamansa violettikeltaseks (joukkueen värit) ja vielä useammalla oli joukkueen pelipaita päällä. Siellä oli tietenkin kaikennäköstä kojua ja kaupustelijaa ja ihan uskomattoman hyvä bändi joka soitti vanhoja funkkiklassikoita. Kysyttii lippujakin peliin mutta mustan pörssin liput ois ollu yli 60 taalaa ni ei me sit raaskittu.
Tiistaina olikin sitten jo Halloween. Oli pakko palata sinne isoon ostariin että saatiin Evelle kengät jolla voi baariin lähtee. Ei jaksettu panostaa sen enempää joten jätettiin turhat rihkamat ostamatta. Illalla oli sitten tärskyt Paulin kanssa ja ajettiin sen kaverille keskustaan, Eve oli kuskina.
(kuvassa vas. Eve, Paul, Justin, Raya ja Noelle)
Kaikki muut oli pukeutunu, oli vähä tylsää :( fiilistä paransi kuitenkin kummasti kotitekonen salmiakkikossu. Meillä oli jäljellä yks pussi turkinpippurimurskaa, sekotettiin se sit 0.7l vodkaan ja ruvettiin kiskoon shotteja naamaan, pojille maistu oikein hyvin, tytöt ei oikein tykänny. Kun saatiin juomat juotua lähettiin sitten tutustuun ekaa kertaa paikalliseen yöelämään (tai oikeestaan ekaa kertaa kunnolla koko reissun aikana). Mentiin paikkaan nimeltä Bar Fly ja eve paralle piirrettiin isot ruksit molempiin kämmenselkiin kun ei ikä riitä vielä juomiseen tässä maassa. Itse paikasta on paha sanoa mitään, oli ilmeisesti aika tylsää kun mitään ei muista... Eve voi varmaan myöhemmin valaista asiaa ja kertoa mitä kaikkee siellä on tapahtunut...
Keskiviikko oli kans aika mielenkiintoinen päivä. Paul oli aikasemmin informoinu meitä että kaupungin NHL joukkueessa pelaa kaks suomalaista. Ei tuu lätkää kauheesti seurattua joten en tienny kenestä on kyse mutta google kerto että Koivu nuorempi sekä Petteri Nummelin. Parasta oli sitten vielä se että kyseiset herrat sattu esiintyyn keskiviikkona yhessä paikallisessa sporttibaarissa! Eli keskiviikkona oli ohjelmassa urheiluntäyteinen ilta suomalaisessa seurassa. Alunperin oli ajatuksena että saatais säädettyä ilmaset liput peliin, Wild pelas sekä torstaina että lauantaina kotona (tarvii muuten tarkistaa tulokset). Lähetin varmuuden vuoks vielä wildin toimistoonkin anelukirjeen, mutta se ei sit loppujen lopuks tuottanu tulosta. No, mentiin keskiviikkoiltana sitten sinne baariin Paulin kans, Paul lainas mulle jopa Wildin pelipaitaa joten sulauduin loistavasti joukkoon. Ilta oli tosi mainio, siellä oli eka kysely-vastaus tuokio ja oli sit pakko päästä kysyyn jotain niin esittelin itteni suomeks ja kysäsin sit että kiroileeko pojat reeneissä/pelissä suomeks vai englanniks. Ei ehkä fiksuin kysymys mutta ainakin hyvät naurut sai yleisö. Palkinnoks kysymisestä sain Minnesota Wildin kalenterin ja Mikko Koivun postikortin nimmarilla. Jee!
(kuvassa suomalaiset koolla) Siellä oli muuten aika mukavasti väkee , koko tupa täynnä ja oli vielä iso baari! Mikko Koivu oli erityisesti naisten mieleen. Tavattiin siellä semmonen suomalainen äijäkin. Se tuli kysyyn huonolla suomella ollaanko me Suomesta, no tyhmä kysymys mutta pääsi jutulle kuitenkin. Se kerto asuneensa 20 vuotta Minnesotassa, oli löytäny vaimonsa vaihto-oppilas aikana. Juteltiin jonkun aikaa mukavia siinä sitten, oli hiukan outoo puhua suomee sille kun sillä oli vähän sanasto hukassa. Illan ohjelmassa oli myös arvonta missä arvottiin kaikkee Wild kamaa. Meillä ei käyny oikein tuuri, vierestä meni molemmin puolin. Lopuks oli sitten vuorossa nimmareitten jakoo, ei pitäny olleskaa mennä mutta aateltiin sitten jos kehdattais kuitenki kysyä niitä lippuja. Annettiin jonon vähän pienentyä (siellä oli kauhee jono, suosittuja pelaajia vissiin!) ja mentiin sit odottaan vuoroomme. Saatiin sit kalenterin kanteen nimmarit ja hetki kerettiin jutteleenkin. Ei kehdattu niitä lippuja kuiteskaa pyytää :( Saatiin keskiviikkona vielä tietää että saatiin majapaikka hospitality clubin kautta! Yks likka joka oli asunu Suomes vuoden lupas majottaa meiät, oltiin ikävä kyllä just maksettu motelli viel yheks yöks. Luvattiin mennä sinne sitten torstaina lätkäpelin jälkeen. Ei sitten kuitenkaan saatu edes ostettua peliin lippuja torstaina koska peli olo loppuunmyyty joten mentiin sit suoraan sinne Naomille. Eve vois vaikka jatkaa tästä. Varotus, tekstiä tulee vielä paljon lisää...Hastingsista Minneapolisiin
Dodii! Saavuttiin Naomille aikas myöhään ja mentiin melkisti suoraan pehkuihin. Seuraavana päivänä Naomi vei meijät kaupunkikierrokselle ja sit mun piti ottaa toinen pistos b-hepatiittia vastaan. Täällä ei kuiteskaan ihan noin vaan hoidu noi hommat niin keksittiin sitten mennä kodittomien huoltoon ja mun piti esittää koditonta :D ideana oli saada rokotus ilmatteeks. No en mä sit loppujen lopuks saanu mitään joten toivottavasti pärjään ilman! Olipahan hauska kokemus sekin. No ei ne sen päivän tempaukset siihen loppunu. Naomi kysy että haluttaisko me lähtee illalla baariin ja tokkiinsa me sit mentiin. Vähän se oli semmonen salaperänen ja hihittelevä mut tajuttiin kyllä täysin mistä lopulta oli kyse koska Naomin ihana miespuolinen ystävä saapu kylään ja kaikki oli siis niin fantsuu! Totally cool! Tosiaan,mentiin siis homobaariin! Se oli aika mielenkiintosta ja ville pysy visusti käsikynkässä ;)
Lauantai päivä meni aika hyvin nukkuessa. Tehtiin kuiteskin porukalla hyvää ruokaa ja illalla mentiin baariin nimeltä Foundation. Se oli mukava paikka ja kovia breikkareita lattia täynnä! Meijän kans oli siä Pauli ja sen kaveri Raya ja sit semmonen venäläinen likka joka on kans ollu suomessa ja oli siitä ihan tohkeissaan. Aamulla lähettiin sit ajaan kohti South Dakotaa ja oltiin tosi mukavan perheen luona kaks yötä. Meillä oli kyl ihan huippua ja oli kivaa nähdä tavallista perhe-elämää :)
(vas. Isä, Äiti, Pikkusisko, varsinainen host Lindsay ja sit me tietty)
ps. Evellä on näköjään loistava kyky tiivistää teksti vähän helpommin luettavaks, mulla on tapana jaaritella. Perhe-elämä oli tosiaan huippua, mahtava perhe. Siitä matka jatkui Rapid Cityyn missä siis nyt ollaan. Matka oli aivan uskomaton, räpsittiin muistikortillinen kuvia ja kulutettiin 4h matkaan yhdeksän tuntia. Oli käsittämättömän upeita maisemia ja paljon eläimiä, tähän mennessä reissun ehdottomasti parasta antia. Kirjotetaan siitä vaikka huomenna lisää ja toki kuvien kera!
Ville
Thursday, November 02, 2006
Suuri Amish-metsästys
Tässä nyt on sit puolentoistatunnin metsästyksen tulos... aito Amish-kärry. Ei nähty sit edes semmosta kunnon kommuunia eikä maatilaa, niihin olis päässy vieraileenkin mutta kun ei löytyny ni ei löytyny.
Lennokkikisa
Villen syntymäpäiviltä. Tuomari kehu Villen heittotyyliä, kysy onko paljon dartsia heitelly. Lennokki lensi hyvin mutta kun oli enää neljä jäljellä lentorata oli hiukan liian matala ja oli tyydyttävä jaettuun toiseen sijaan.
Wednesday, November 01, 2006
Aika kuluu..raporttia väliltä Washington D.C.-Minneapolis
Hohhoi folks!
Aika tosiaan on menny sikkenopeeta..kirjottelen nyt sit vähän sekalaista tapahtumaa ympäri amerikkaa. Viimenen päivä Washingtonissa vietettiin Villen 25- vuotis synttäreitä juhlistaen. Päivä oli Villelle kovin tärkeä. Käytiin ilma- ja avaruusmuseossa ja siellä oli kaikenlaisia vempaimia joita sai kokeilla. Mä pikemminkin istuin siä penkeillä äitimäisesti ja katoin kun lapsi leikki. Siellä oli joku show jota mentiin katsoon. Kummasti sinne lapsia oli kertyny ja sit selvis että se oli paperilennokkikilpailu! Ville kakskytviisvee kisas siis tohkeissaan muitten mukuloitten kans siitä kuka taitteli parhaiten lentävän lentsikan :D Ikävä kyllä Vilpuri tippu kisasta ihan viime hetkillä ja semmonen hyrrälelu jäi saamatta. Hiemanhan se harmitti mutta pian tappio unohtui sillä nähtävää ja tehtävää riitti! Varmasti parhaat syndet ikuna! :D
Illalla lähettiin sit noutaan meijän autoo joka vuokrattiin jo suomesta...se oli jännä hetki..odotettavissa oli joku ruppana kaara mut sit saatiinkin allemme uutuden karhee PT cruiser! Se on palvellut meitä mahtavasti ja mikä parasta,ei tarvi kantaa sitä pirun rinkkaa vähään aikaan!!
Lähdettiin heti auton saatuamme ajaan kohti Niagan putouksia...Se matka oli PITKÄ ajaa..harhailut mukaan lukien matka kesti jotain 12 tuntia ja mittariin tuli yli 500 mailia! jossain vaiheessa välillä kyllä pysähdyttiin nukkuun pariks tunniks ja sit taas jatkettiin...loppujen lopuks olin niin väsyny että nukahdin kesken lauseen :D
Niagaran putous oli hieno mutta kuvittelin sen vieläkin isommaks..telkkari vääristää ehkäpä..Niagaralla oltiin yks yö ja sit päätettiin lähtee käymään Torontossa. Se meijän Kanadan reissu jäi siihen että löydettiin nälkäsinä isoin marketti josta ostettiin sadalla dollarilla ruakaa ja lähettiin menee! :) Fiksuja tekoja.
Ville kirjottaa välillä.
Joo Niagaralla oli ihan hauskaa, oltiin yks yö siellä semmosessa kodikkaassa hostellis. kaupunki oli kyl aika outo, ihan kun iso huvipuisto. siellä oli vaan härveleitä ja laitteita ja museoita ja kummituslinnoja. ihme paikka. tavattiin siellä Pascalikin uudestaan, siis semmonen heppu saksasta joka matkas pikkuveljensä kans. hetki hengattiin niitten kans. ai mut on kyl pakko kertoo! voitettiin peliluolasta semmonen sammakko. tai siis mä kalastin sen semmosella kourahärvelillä, se on ihan sika hieno! sit pelattiin sitä peliä mihin tiputetaan kolikoita ja koitetaan tönästä niitä muita laariin. Eve tiputti kolikon ja sieltä rupes tuleen ihan älyttömästi niitä palkintotikettejä. ei ne tiketit sit kyllä loppujen lopuks riittäny kun johonkin hikiseen vieterikissaan joku roikkuu imukupilla meiän auton ikkunassa.
Se toronton reissu oli tosiaan vähän fiasko,käytiin nurkilla ja lähettiinhttp://road-trip-usa.blogspot.com/
Ville and Eve going places takas, ei siellä ollutkaan kivaa. Lähettiin sit ajaan takaspäin, tarkotus oli ajaa kanadan puolelta Detroitiin asti ja yöpyä siellä sit jossain motellissa. Suunnitelmat meni vähän mönkään, löydettiin ittemme jenkkien rajalta Buffalon kohdalla, joten ajettiin länteen päin sitten jenkkien puolta ja oltiin Clevelandin kohdalla motellissa yötä. Oltii sellasessa Super 8 Motellissa, tosi hyvä huone suihkulla ja mukavuuksilla ja mikä parasta, molemmille omat sängyt! Ajo säää clevelandiin oli kyllä paskin mahdollinen, tosi kova sade ja sysimusta yö. Aamulla lähdettiin sitten ajeleen kohti Chicagoo, matka oli taas pitkä mutta onneks ilmojen herra oli vähä paremmalla päällä. Ajettiin hyvää vauhtia mutta Indianassa oli pakko tehdä pieni koukkaus. Luettiin matkaesitteistä että alueella asustaa Amis-porukkaa, elikkäs näitä vanhanaikasia heppuja outoine tapoineen. No ajeltiin siellä tuntikaupalla landella ja koitettiin niitä metsästää mutta ei nähty kun kahdet hikiset hevoskärryt ja yks lierihattupäinen pikkupoika!
No se Chicago tuli sit kans nähtyä... Ollaan kunnon turisteja, vedettiin motarilta suoraan keskustaan, ajettiin jonku pirun ison rakennuksen ympäri ja lähettii menee. Good Bye Chicago. Aateltiin että otetaan siitä liepeiltä motelli ja sit aamulla uudestaan kaupunkiin. No eihän siinä ollu 40 mailiin mitään mestaa, aamulla päätettiin olla sitten menemättä koko kaupunkiin. Että se oli siinä sit. Aamulla nukuttiin hyvin ja käytiin sit shoppailemassa ostarissa, Spring Hill Mall oli paikan nimi. Even mukana lähti joku 6 paitaa, halvimmat oli 2.95$/kpl! Ei kai siinä sit ollu muuta, ajettiin vaan Minneapolisia kohti. Siellä oli meiän ensimmäinen isompi stoppi, aateltiin viettää munkaverilla Paulilla 6 yötä. Homma meni sit vähän hankalaks, niillä olikin koira :( eihän toi Eve voinu sit tulla sinne joten ei muutakun Motelliin taas.
Kaikenkaikkiaan ajaminen on tuntunut yllättävän mukavala ja helpolta. Takana on jo 3000km eikä vielä kylllästytä yhtään. Autoilumielessä ei oo ollu mitään ongelmia, automaattivaihteet on erinomainen keksintö ja auto kulkee hienosti. Peuroja ollaan nähty pari kertaa ja ihan ekojen kilometrien aikana pysähdyttiin kattoon karttaa keskellä pimeetä tietä. en tiä oliko se vaisto vai mikä mut siinä seistä jökötti aito peura ihan meidän auton vieressä. Kerran ajettiin yhen jo kertaalleen yli ajetun peuran yli myöskin :/ kolahti oikein kunnolla. vähä pelottaa kyl välillä.
Nyt ois sit toi alkumatka kerrottu, pistetään oikein eri viestiin nää minnesotan tapahtumat kun täällä on niin paljo kaikkee hauskaa sattunu!
Aika tosiaan on menny sikkenopeeta..kirjottelen nyt sit vähän sekalaista tapahtumaa ympäri amerikkaa. Viimenen päivä Washingtonissa vietettiin Villen 25- vuotis synttäreitä juhlistaen. Päivä oli Villelle kovin tärkeä. Käytiin ilma- ja avaruusmuseossa ja siellä oli kaikenlaisia vempaimia joita sai kokeilla. Mä pikemminkin istuin siä penkeillä äitimäisesti ja katoin kun lapsi leikki. Siellä oli joku show jota mentiin katsoon. Kummasti sinne lapsia oli kertyny ja sit selvis että se oli paperilennokkikilpailu! Ville kakskytviisvee kisas siis tohkeissaan muitten mukuloitten kans siitä kuka taitteli parhaiten lentävän lentsikan :D Ikävä kyllä Vilpuri tippu kisasta ihan viime hetkillä ja semmonen hyrrälelu jäi saamatta. Hiemanhan se harmitti mutta pian tappio unohtui sillä nähtävää ja tehtävää riitti! Varmasti parhaat syndet ikuna! :D
Illalla lähettiin sit noutaan meijän autoo joka vuokrattiin jo suomesta...se oli jännä hetki..odotettavissa oli joku ruppana kaara mut sit saatiinkin allemme uutuden karhee PT cruiser! Se on palvellut meitä mahtavasti ja mikä parasta,ei tarvi kantaa sitä pirun rinkkaa vähään aikaan!!
Lähdettiin heti auton saatuamme ajaan kohti Niagan putouksia...Se matka oli PITKÄ ajaa..harhailut mukaan lukien matka kesti jotain 12 tuntia ja mittariin tuli yli 500 mailia! jossain vaiheessa välillä kyllä pysähdyttiin nukkuun pariks tunniks ja sit taas jatkettiin...loppujen lopuks olin niin väsyny että nukahdin kesken lauseen :D
Niagaran putous oli hieno mutta kuvittelin sen vieläkin isommaks..telkkari vääristää ehkäpä..Niagaralla oltiin yks yö ja sit päätettiin lähtee käymään Torontossa. Se meijän Kanadan reissu jäi siihen että löydettiin nälkäsinä isoin marketti josta ostettiin sadalla dollarilla ruakaa ja lähettiin menee! :) Fiksuja tekoja.
Ville kirjottaa välillä.
Joo Niagaralla oli ihan hauskaa, oltiin yks yö siellä semmosessa kodikkaassa hostellis. kaupunki oli kyl aika outo, ihan kun iso huvipuisto. siellä oli vaan härveleitä ja laitteita ja museoita ja kummituslinnoja. ihme paikka. tavattiin siellä Pascalikin uudestaan, siis semmonen heppu saksasta joka matkas pikkuveljensä kans. hetki hengattiin niitten kans. ai mut on kyl pakko kertoo! voitettiin peliluolasta semmonen sammakko. tai siis mä kalastin sen semmosella kourahärvelillä, se on ihan sika hieno! sit pelattiin sitä peliä mihin tiputetaan kolikoita ja koitetaan tönästä niitä muita laariin. Eve tiputti kolikon ja sieltä rupes tuleen ihan älyttömästi niitä palkintotikettejä. ei ne tiketit sit kyllä loppujen lopuks riittäny kun johonkin hikiseen vieterikissaan joku roikkuu imukupilla meiän auton ikkunassa.
Se toronton reissu oli tosiaan vähän fiasko,käytiin nurkilla ja lähettiinhttp://road-trip-usa.blogspot.com/
Ville and Eve going places takas, ei siellä ollutkaan kivaa. Lähettiin sit ajaan takaspäin, tarkotus oli ajaa kanadan puolelta Detroitiin asti ja yöpyä siellä sit jossain motellissa. Suunnitelmat meni vähän mönkään, löydettiin ittemme jenkkien rajalta Buffalon kohdalla, joten ajettiin länteen päin sitten jenkkien puolta ja oltiin Clevelandin kohdalla motellissa yötä. Oltii sellasessa Super 8 Motellissa, tosi hyvä huone suihkulla ja mukavuuksilla ja mikä parasta, molemmille omat sängyt! Ajo säää clevelandiin oli kyllä paskin mahdollinen, tosi kova sade ja sysimusta yö. Aamulla lähdettiin sitten ajeleen kohti Chicagoo, matka oli taas pitkä mutta onneks ilmojen herra oli vähä paremmalla päällä. Ajettiin hyvää vauhtia mutta Indianassa oli pakko tehdä pieni koukkaus. Luettiin matkaesitteistä että alueella asustaa Amis-porukkaa, elikkäs näitä vanhanaikasia heppuja outoine tapoineen. No ajeltiin siellä tuntikaupalla landella ja koitettiin niitä metsästää mutta ei nähty kun kahdet hikiset hevoskärryt ja yks lierihattupäinen pikkupoika!
No se Chicago tuli sit kans nähtyä... Ollaan kunnon turisteja, vedettiin motarilta suoraan keskustaan, ajettiin jonku pirun ison rakennuksen ympäri ja lähettii menee. Good Bye Chicago. Aateltiin että otetaan siitä liepeiltä motelli ja sit aamulla uudestaan kaupunkiin. No eihän siinä ollu 40 mailiin mitään mestaa, aamulla päätettiin olla sitten menemättä koko kaupunkiin. Että se oli siinä sit. Aamulla nukuttiin hyvin ja käytiin sit shoppailemassa ostarissa, Spring Hill Mall oli paikan nimi. Even mukana lähti joku 6 paitaa, halvimmat oli 2.95$/kpl! Ei kai siinä sit ollu muuta, ajettiin vaan Minneapolisia kohti. Siellä oli meiän ensimmäinen isompi stoppi, aateltiin viettää munkaverilla Paulilla 6 yötä. Homma meni sit vähän hankalaks, niillä olikin koira :( eihän toi Eve voinu sit tulla sinne joten ei muutakun Motelliin taas.
Kaikenkaikkiaan ajaminen on tuntunut yllättävän mukavala ja helpolta. Takana on jo 3000km eikä vielä kylllästytä yhtään. Autoilumielessä ei oo ollu mitään ongelmia, automaattivaihteet on erinomainen keksintö ja auto kulkee hienosti. Peuroja ollaan nähty pari kertaa ja ihan ekojen kilometrien aikana pysähdyttiin kattoon karttaa keskellä pimeetä tietä. en tiä oliko se vaisto vai mikä mut siinä seistä jökötti aito peura ihan meidän auton vieressä. Kerran ajettiin yhen jo kertaalleen yli ajetun peuran yli myöskin :/ kolahti oikein kunnolla. vähä pelottaa kyl välillä.
Nyt ois sit toi alkumatka kerrottu, pistetään oikein eri viestiin nää minnesotan tapahtumat kun täällä on niin paljo kaikkee hauskaa sattunu!
Thursday, October 26, 2006
something in english again
Okay, today is our last day in Washington. Its 5.30pm now and we are waiting to get a car, we should get it at 8pm at airport. Then we gonna drive to Canada, Niagara Falls. Its 7h drive...It has been a quite fun here but then again this place is not one the most interesting cities in the world...
We came here last weeks monday, 2am and were totally exhausted. We spent the next day inside just hanging around. it was raining also. Wednesday we started to explore the city, we went to museums and walked a lot.
We also met our second host, Michael. We spent two nights at his place and it was cool. He is moving permanently to Switzerland in a month so he will be European too. We had together expensive breakfast and few beers and last he actually gave me a winter jacket! That was so nice, now i dont have to freeze to death in Niagara Falls.
What else...well, Mike went to Cleveland so we had to find a place to stay again. We contacted one girl but she replied too late so we booked hostel for three more nights. This hostel is quite nice but little bit too expensive i think.. Anyway, most of our time in DC we have just been walking around. We have been in Museum of natural history, Zoo, National Archives, Air and Space Museum, Arlington Cemetery, Pentagon (well not inside), Holocaust museum (that was very impressing) and so on. The best thing in this city is that almost everything is free. All the museums and sights so far has been free so it little bit compensates the expensive hostel.
here we have met a punch of new interesting people. I went out for beer with Peter when Eve was sleeping. We propably gonna meet him in Chicago. then we met Pascal and his little brother from Germany, we should meet them in Niagara Falls again. We have also had a few different roommates from various parts of the states, like californian-japanese guy who stayed with us last night.
Now its time to say goodbye to Washington and look forward. The most challenging part of our trip will start in few hours and we have thousands of miles driving ahead of us. Thats about it.
ville
We came here last weeks monday, 2am and were totally exhausted. We spent the next day inside just hanging around. it was raining also. Wednesday we started to explore the city, we went to museums and walked a lot.
We also met our second host, Michael. We spent two nights at his place and it was cool. He is moving permanently to Switzerland in a month so he will be European too. We had together expensive breakfast and few beers and last he actually gave me a winter jacket! That was so nice, now i dont have to freeze to death in Niagara Falls.
What else...well, Mike went to Cleveland so we had to find a place to stay again. We contacted one girl but she replied too late so we booked hostel for three more nights. This hostel is quite nice but little bit too expensive i think.. Anyway, most of our time in DC we have just been walking around. We have been in Museum of natural history, Zoo, National Archives, Air and Space Museum, Arlington Cemetery, Pentagon (well not inside), Holocaust museum (that was very impressing) and so on. The best thing in this city is that almost everything is free. All the museums and sights so far has been free so it little bit compensates the expensive hostel.
here we have met a punch of new interesting people. I went out for beer with Peter when Eve was sleeping. We propably gonna meet him in Chicago. then we met Pascal and his little brother from Germany, we should meet them in Niagara Falls again. We have also had a few different roommates from various parts of the states, like californian-japanese guy who stayed with us last night.
Now its time to say goodbye to Washington and look forward. The most challenging part of our trip will start in few hours and we have thousands of miles driving ahead of us. Thats about it.
ville
Monday, October 23, 2006
lisää fiiliksiä Washingtonista.
Ville pakotti turinoimaan,sit yritin kiukutella mut se lupas tiskata..aikas hyvä diili,turistaan sit. Eli washingtonissa ollaan edelleen..ei jaksettu kodittomana kauaa joten nöyrinä palattiin samaan hostelliin jossa vietettiin ekat yöt täällä Washingtonissa ja maksettiin ittemme kipeeks. Ei jaksanu nähdä vaivaa halvemman etsimiseen. Kuvitella voi kuinka Ville ja Evu peräkanaa pamahtaa hostellin aulaan ja lausahtaa: "One more night." Paskiaishostelli voitti jälleen. Jos nyt oikeen fiiliksiä lähetään purkaan niin onhan tää ihan kiva hostelli..mukavat kokkaustilat ja ihan jees kämpät.Suihkussa käyminen ei oo mitään kauheen herkkua. Yhteiset tilat,tokikin suihkuverhoilla ja helevetin kylymää vettä. Eilen testasin invasuihkun ja siellä tarkenin olla. Tänään Ville päätti mennä oikeen pyhäpäivän kunniaks suihkuun ja reppana palas huulet sinisinä vapisten! suihkutiloissa on automaatti ilmastointi ja joku 5 astetta pakkasta. Mitäs nyt sit muuta...njamnjam...haaa!tänään paukkasin vaan meijän huoneeseen ja sinne oli ilmestyny joku lipevä bisnesäijä ja se pelästy ja meinas kuristaa itsensä kravatiinsa! Niin pelottava minä olen :D 
Heippis folks!Noniin,sitten virallisimpiin aiheisiin. Amerikka maana on tuntunut aika kivalta mutta paljon on outoja juttuja mitä mina ei ummara. No villehän nyt on fiksu ja kypsä mut mua ainakin ärsyttää kun kaikki täällä puhuu itekseen. mitä ihmettä???!! jotain ihan ihme monologia.."joo,ei täs mul mitää..jooo,niin hyvä olen...voi että nii..WHÅÅÅT?! no ehkä niillä ei oo kavereita. Sit oon tosi pettyny vaatekauppa tilanteeseen..jos jotain hianoo löytyy niin se maksaa oikeesti vähintään 200 dollaria. Kallein takki mitä nyt ollaan nähty makso yli 900 dollaria, eikä ollu ees hiano. Ollaan ehkä pyöritty vähän väärillä kujilla ja yritetty esittää porvareita. Sit meitä on katottu siä kaupassa niinku Pretty Womania konsanaan. Ja Ville ei anna mun ostaa henkkamaukalta mitään.. >:) Salaa siellä vielä käyn :D Pari kertaa on kyllä hermot menny kaikeen kummalliseen..ja kerran kävin yhen puun alla mököttämässä :D Ristittiin se mökötyspuuksi. Hienoo on ollu huomata että voin syödä täällä aika paljon kaikkee..täällä ei tungeta sinappia ja pähkinää IIIhan kaikkeen niinku ne suomessa tykkää tehä. Tänään syötiin ihan sikkehyvät sämpylät Georgetownissa ja meitä kohdeltiin erinomasen hyvin..tuntu hiukan oudolta kun koko henkilökunta seisoo vieressä ja katsoo miten sämpylät maistuu...Sopatkin meille kiikutettiin ilman tilausta..ja ilmaseks siis. muutenkin ollaan saatu aika kivasti huomioo..ihmiset on kyselly mistä päin ollaan kun mölötetään niin kummallisesti :D
AND OH MY GOD..really? that is so sweet!I was like..like I mean Like.....really?? Exactly. Cooool!! Menee niin hermmot näitten puhetyyliin..en kestä en kestä. No jooh..ei tä nyt niin paha juttu oo...Keskiviikkona saadaan auto ja sit ehkä saattaa tuo rinkan kantaminen helpottaa..lähetään sit kohti Niagaran putouksia. Tämmösillä Fiilareilla eteenpäin. Puss och Kram.
Heippis folks!Noniin,sitten virallisimpiin aiheisiin. Amerikka maana on tuntunut aika kivalta mutta paljon on outoja juttuja mitä mina ei ummara. No villehän nyt on fiksu ja kypsä mut mua ainakin ärsyttää kun kaikki täällä puhuu itekseen. mitä ihmettä???!! jotain ihan ihme monologia.."joo,ei täs mul mitää..jooo,niin hyvä olen...voi että nii..WHÅÅÅT?! no ehkä niillä ei oo kavereita. Sit oon tosi pettyny vaatekauppa tilanteeseen..jos jotain hianoo löytyy niin se maksaa oikeesti vähintään 200 dollaria. Kallein takki mitä nyt ollaan nähty makso yli 900 dollaria, eikä ollu ees hiano. Ollaan ehkä pyöritty vähän väärillä kujilla ja yritetty esittää porvareita. Sit meitä on katottu siä kaupassa niinku Pretty Womania konsanaan. Ja Ville ei anna mun ostaa henkkamaukalta mitään.. >:) Salaa siellä vielä käyn :D Pari kertaa on kyllä hermot menny kaikeen kummalliseen..ja kerran kävin yhen puun alla mököttämässä :D Ristittiin se mökötyspuuksi. Hienoo on ollu huomata että voin syödä täällä aika paljon kaikkee..täällä ei tungeta sinappia ja pähkinää IIIhan kaikkeen niinku ne suomessa tykkää tehä. Tänään syötiin ihan sikkehyvät sämpylät Georgetownissa ja meitä kohdeltiin erinomasen hyvin..tuntu hiukan oudolta kun koko henkilökunta seisoo vieressä ja katsoo miten sämpylät maistuu...Sopatkin meille kiikutettiin ilman tilausta..ja ilmaseks siis. muutenkin ollaan saatu aika kivasti huomioo..ihmiset on kyselly mistä päin ollaan kun mölötetään niin kummallisesti :D
AND OH MY GOD..really? that is so sweet!I was like..like I mean Like.....really?? Exactly. Cooool!! Menee niin hermmot näitten puhetyyliin..en kestä en kestä. No jooh..ei tä nyt niin paha juttu oo...Keskiviikkona saadaan auto ja sit ehkä saattaa tuo rinkan kantaminen helpottaa..lähetään sit kohti Niagaran putouksia. Tämmösillä Fiilareilla eteenpäin. Puss och Kram.
Friday, October 20, 2006
Täällä Eveliina Paavola, Washington.
Haloo haloo...Evulainen pääsi puikkoihin..ja tästä alkaa tarinointi. Naureskelin just että toi Virkin poika kirjottaa niin asiallisesti ja sit kun kun mä harvoin kirjotan niin tulee melko erikoista juttua :) mutta ei se mitn. Tosiaan saavuttiin tänne Washington D.C:hen maanantai yönä ja paukattiin hostelliin kahdeks yöks...oli aika kummallinen paikka..hirveesti vaan kieltolappuja jokapuolella..oltiin kyllä ihan poikki Nykin jälkeen ja tiistaina sato sopivasti vettä niin se päivä meni levätessä. Sitten päästiin säkällä yöpymään semmoselle Michaelille,Couch Surfingin kautta.saatiin olla kaks yötä siellä ja oli oikein mukavaa. washington tuntuu paljon rauhallisemmalta paikalta kun New York..ihan outoo että tää on pääkaupunki. Yks hyvä puoli täällä on että useimmat museot on ilmaisia ja niitä on melko paljon. Ollaan kyl kävelty jalkamme rikki..mutta suomalaisella sisulla eteenpäin! Hyvä nilkuttaa kun ankka mut on täällä muitakin friikkejä :D Eilen se Michael heitti meijät kuudelta aamulla ulos kun lähti töihin..ihan hirvee väsymys oli joten mentiin puistoon nukkuun!! :D Pöllin Finnairilta peiton ja sen alla oli hyvä nukkua. Näytettiin varmaan just perus deekuilta. Käytiin sitten päivän valjettua eläintarhassa joka löydettiin säkällä,ja sit sen jälkeen mentiin luonnontieteelliseen museoon jossa vietettiin loppupäivä. Istutaan nyt Union stationilla ja hengaillaan..pitäs löytää joku paikka mihin mennä..noo,meillon päivä aikaa..ei kai tässä tällä kertaa muuta..ai joo,maistoin tänään ekan kerran oikeita amerikkalaisia pannukakkuja..oli ihan hirveetä!vieläkin tulee se rasvanmaku mieleen..iyh..ei tarvi syödä toista kertaa! noniin,mut kuulemisiin. Täältä tähän.
Wednesday, October 18, 2006
New Yorkin tiivistelmä
Noniin, me ollaan nyt sitten saavuttu tänne ameriikan pääkaupunkiin, Washingtoniin. Nykistä jäi kasakaupalla hyviä muistoja, paljon tuli tehtyä mutta rahaakin meni sitten sen edestä. viikkobudjetti ylittyi melkein tuplasti. Otetaan nopea yhteenveto New Yorkin viikosta.
Ekana varsinaisena päivänä käytiin madame Tussaudin vahamuseossa, se oli ihan komee paikka ja paljon ukkoja oli. Hinta oli tosin aika suolanen, alennuksen kanssa 25$ ei ollut meidän mielestä ehkä ihan sen arvoinen. No nähtiinhän me N'Sync, George W Bush, Madonna, Bob Marley, Usher, Beyonce jne ja kaikki oli tosi aidon näkösiä, joitan jopa melkein säikähti. Sit siel oli kauhugalleria missä yhtäkkiä hyppäski elävä texasin moottorisahamies eteen ja lähti ajaan takaa, SCARYYY!!
Päiviä ei enää muista mutta Central Parkissa tuli kanssa käytyä. Mentiin sisään pohjoisportista ja käveltiin sen ison järven ympäri. Kävelyä tuli yhteensä varmaan melki kymmenen kilsaa, ihan mukava kävely oli. Puisto on TOSI upee, vaikka ei nähty kun puolet siitä. Ilman tollasta paikkaa ihmisillä varmaan sekois pää, sinne on meinaan hyvä mennä rauhottuun ja urheileen.
Majapaikka oli tosiaan Harlemissa ja sielläkin tuli kierreltyä aika paljon. Seutu oli aika mielenkiintoista mutta ei ollenkaan niin pelottavaa kun olis olettanu matkaoppaitten perusteella. Hienot kivitalot ja amerikkalaistyyliset paloportaat toivat asuinalueelle persoonallista ilmettä ja ilman ongelmia selvittiin koko 5 päivää mitä siellä oltiin.
Tiistaina kun tavattiin myös eka tyyppi Couch surfinging kautta. Fiilikset ei ollu kauheen korkeella kun odotettiin 1.5h Brooklynin museon edustalla että koska neiti mahtaa saapua paikalle. Epäselvää oli myös että saadaanko majapaikkaa ja jos saadaan niin koska ja kuinka moneks yöks. Noo, Kym saapu sit lopulta siskonsa Alician kanssa ja meillä oli loppujen lopuks tosi mukava ilta, istuttiin ravintolassa ja käveltiin ympäri Brooklyniä. Yösijaa ei lopulta tullu mutta kivaa oli silti. Tavattiin Kym ja sen kavereita vielä perjantaina kun mentiin Dave & Bustersiin (paikallinen aikuisten arcade-ravintola-baari yhdistelmä). Oli ihan huippu ilta, pelattiin tanssipeliä ja korispeliä ja vaikka mitä. Ja mikä parasta, syötiin hyvin, evekin sai huippuperunoita juustokastikkeella :) Pelattiin sit loppujen lopuks niin hyvin että saatiin palkinnoks D&B footbag/stressipallo sekä Hello Kitty karkkirasia. Oikeestaan ei oltu niin hyviä, meidän pisteet olis riittäny pelkkään palloon, mutta Kym osaa olla halutessaan erittäin suostuttelavainen ja vaativa niin myyjä anto sit meille vähän extraa, jee!
Taas ei muista päiviä mutta käytiin myös Bronxin eläintarhassa. Ehkä erikoisinta siellä oli nähdä sadoittain perinteisiin asuihin pukeutuneita konservatiivisia juutalaisia. pikkupojat otsakiehkuroissaan oli ainakin mulle uus ja erikoinen näky ja se pisti silmään että joka perheellä oli vähintään viis lasta. No, pääasia eli eläimet tuli kanssa nähtyä ja olihan siellä leijonaa ja tiikeriä ja vaikka mitä. Parasta oli se että sisäänpääsy maksu oli vapaaehtoinen lahjoitus, me piheinä maksettiin yhteensä 1$.
Torstaiaamuna herättiinki vähä tavallista aikasemmin, lähettiin jonottaan Conan O'Brieniin lippuja. Ajateltiin että oltais paikalla ajoissa mutta siellä olikin jo aika paljon jonoo ennen meitä. Meillä oli mukana semmonen saksalainen friikki, ei ollu ikinä ees kuullu conanista. no, me kolme oltiin jonoissa paikoilla 16,17 ja 18. Kahtena edellisenä päivänä sisään oli päässy vaan 12 ekaa joten aika pessimistisiä oltiin. Meillähän oli takana jo tiistailta yks yritys mutta oltiin sillon numeroilla 35 ja 36 joten niillä ei ollu mitään toivoo päästä sisään.
Illalla sit jännitti ja kerrankin meillä kävi tuuri! Ne sano että 18 ekaa pääsee varmasti sisään joten me päästiin kaikki! (saksalainen olis voinu kyl jäädä pois..). Show oli ihan huippu ja Conan oli livenäki yhtä hauska. Saksalainen kaveri ei arvostanu oikein Natsi-Teletappi juttua, wonder why... Conanin studio oli muuten tosi pieni, paaaaaaljon pienempi mitä kuvis näyttää. Mutta saatinpahan nauraa!
Torstai-iltana koitti sit ensimmäinen yö isäntäperheen luona. Herra nimeltä Trevor Caldwell oli ystävällisesti luvannut majoittaa meiät kotiinsa. Mentiin Conanin jälkeen hakeen laukut kotoo (siis senhetkisestä majapaikasta eli siis kodista) ja ruvettiin suunnistaan kohti Brooklyniä. Liikkuminenhan New Yorkissa on äärettömän helppoo, koko viikon aikana ajettiin taksilla kai kolme kertaa, metrolla pääsee! No, löydettiin helposti perille Trevorille. Siellä se asusteli siskonsa kanssa. Eka ilta oli vähän nihkee ja tutustuminen jäi vähän puolitiehen. Oltiin perjantai aamuna aika paskois fiiliksis kun ei tunnettu oloomme kauheen tervetulleeks. Molempia ahdisti ja maattiin vaan sängyssä kahteen asti.
Kierreltiin heräämisen jälkeen Williamsburgia, eli sitä kaupunginosaa Brooklynissä missä asuttiin. Williamsburg oli aika erikoinen paikka. Siellä asuu vaan "taitelijoita" sekä puolalaisia. Se oli ennen New Yorkin puolalaisten asuinpaikka mutta nykysin aluetta asuttaa muusikot, kuvataitelijat, käsityöläiset jne. Paikalla oli taatusti omanlaisensa leima, mutta välillä tekotaiteellisuus sekä yliyrittäminen pisti pahasti silmään. Silti erittäin leppoisa ja rauhallinen alue missä olis viihtyny ehkä vähn pidempäänkin. Erikoismpia piirteitä paikalla oli baarien ja ravintoloiden sijoittelu. Capone, baari jossa kaljan ostaja sai pizzan kaupan päälle, oli vain ovi seinässä. Jos et tiedä paikasta, et sitä myöskään vahingossa löydä. Myös Glass House niminen paikka oli hakusessa mutta edes oppaamme ei löytänyt sinne ja kun lopulta löysimme oikean oven, saimme tietää että bileitä ei ollutkaan (normaalisti bileet sisälsivät maalin heittelyä seiniin...).
Perjatai-iltana tosiaan mentiin sinne Dave & Bustersiin. Nähtiin jopa äijä joka oli O-P:tä parempi tanssipelissä, terveisiä Olli-Pekalle jos lukee. Äijä veti kahta mattoo samaan aikaan tuplanopeudella, ihan sairasta. mulla on sen kakkossuorituksesta videoo, tarvii laittaa nettiin kun kerkiää. Se oli kyl pro, venytteli ja rukoili ennen suoritusta :D
No, sieltä mentiin sit takas sinne Trevorille ja Chloelle. Aateltiin että mitäköhän tästä tulee. Haettiin kaupasta matkalla pullo halpaa Georgi-vodkaa kun luvattiin tehä salmaria niille. (meillä on turkinpippurimurskaa mukana :) Parin shotin jälkeen ilta lähtikin ihmeen hyvin käyntiin, Trevor esitti omia biisejä jotka oli jopa yllättävän hyviä. Pienellä suostuttelulla Evekin innostu laulaan ja kohta oltiinkin sitten jo ulkona laulamassa kadunkulmassa. Sitä edelsi kuitenkin naapurin kovaääninen lattianhakkaus joka oli ilmeisesti pieni vihje siitä että kello kaks aamulla ei oo paras aika laulaa John Lennonia. Kappale kokonaisuudessaan on nähtävänä myöskin netissä, tsekkaa linkki aikasemmasta postauksesta. Tässä vielä kuva lauluporukasta.
Lauantaina mentiin sit taas eri hostelliin, ei viittitty kysyä enää extrayötä. Mentiin paikkaan nimeltä Brooklyn Backpackers, aika pirun kauhee mesta ja suht kallis. alakerrassa baari ja kauhee meteli, meiän kerroksen suihkusta ei tullu lämmintä vettä ja huone oli tosi kolkko ja pieni. Siellä ei juuri viihdytty. Käytiin sit päivällä pyörimässä Unioin Squarella ja vähän shoppailtiin siellä seudulla, mulla tarttu mukaan farkut ja paita ja eve osti itelleen saman setin. Tai siis myös farkut ja paidan. mut siis erilaiset.
Tässä vaiheessa tuli mieleen että jossain vaiheessa käytiin myös kattomassa Ground Zero, eli mesta missä WTC tornit ennen oli. Tosi outo paikka, siellä oli uskomattoman hiljasta ja jotenkin semmonen syvä kunnioitus välitty, ihan kun olis hautausmaalla ollu. Mikä ei periaatteessa oo kauheen kaukan totuudesta. Käytiinhän me kattoon sit Madison Square Gardenkin, ei kauheen pitkälle päästy sisälle mutta vanhana Rangers fanina oli pakko käydä pyörähtämässä ovella.
Takasin sunnuntaihin. sunnuntaina päätettiin taas vaihtaa hostellia. Tällä kertaa siirryttiin Upper West Sidelle, Wanderers Inn nimiseen paikkaan. Tää oli ihan jees mesta ja hinta ei ollu mikään ylikorkee. Vietiin kamat sinne ja lähettiin kaupungille kyseleen vähän musikaaleista, pakkohan meidän oli Broadwaylle päästä. alunperin piti mennä vasta maanantaina mutta saatiin kuulla että ei sillon oo ollenkaan esityksiä. Otettiin liput sit samalle illalle, Kaunotar ja Hirviö näytökseen. Lipunmyyjä suositteli ja moni muukin sano että se on niistä paras. Äkkiä hostelliin vaihtaan vaatteet ja sit takas Broadwaylle. Ehdittiin sitten just ja just ja paikat oli aika mainiot vaikka ekalla puoliajalla mun vieressä istukin semmonen helvetin iso äijä. Näytös oli tooosi hyvä ja hauskakin, tykättiin kovasti. jos ei tullut vielä mainittua niin liput (halvimmat) makso 40$. Kalleimmat paikat oliski sit ollu jo 110$ että niihin ei ihan varat riittäny.
Tässä oli päivän tauko kirjottamisessa mutta ainakaan sitä ei puhuttu että käytiin myös vapauden patsasta kattomassa. Käytiin ekoina päivinä hengaamas siellä satamassa mutta sillon ei sit menty lautalle, katteltiin vaan kun volttimiehet teki rahasta temppuja. Ihan näppäriä kavereita mutta ei niillä kaikki jutut kyllä ihan priimaa ollu. No sit tossa viikonloppuna saatiin vihdosta viimein aikaseks ottaa se lautta (se on siis ilmanen) ja mentiin sillä Staten Islandille. Mentiin aika läheltä vapauden patsasta ja molemmat vähän yllätyttiin kuinka pieneltä se näytti. Olihan se komee mut niin kovin pienen näkönen. "hey, you look much taller in tv.." Gallerias on kuvia botskilta, valotusolosuhteet oli vähän hankalat mutta muutama kelpo kuva saatiin sieltä.
Maanantaina oli sitten viimenen päivä tällä erää NYCissä. Herättiin suht aikasin ja lähettiin junalla kohti pohjoista Harlemia. Pienen etsimisen jälkeen löydettiin se mitä etittiinkin, Rucker Park. Kuuluisa koriskenttä näytti vierestä katottuna vaatimattomalta mutta kyllähän siellä tunnelmaa oli. Tosi outoo ajatella ketä kaikkia siellä kentällä on pelannu. Vaikka aurinko paisto, sillä hetkellä ei ollu kukaan näyttämässä kovia muuveja joten 1-1 peleiltä vältyttiin.
Rucker Parkista lähettiin harhaileen pohjois-harlemin katuja ja ettiin metropysäkkiä. Lopulta löydettiinkin tuttu linja ja valuttiin sillä alaspäin kymmenisen pysäkkiä. Pikkunen kävely Central Parkin läpi ja päästiin Graffiti Hall of Fameen. Paikka oli oikeestaan vaan pikkuinen koulun piha mutta kuitenkin täynnä komeita piissejä. Kuten muidekin "nähtävyyksien" kohdalla, paikan vaatimattomuus ja arkisuus yllätti. Tai no, oikeastaan tässä vaiheessa se ei enää yllättänyt. Kierreltiin hetki vielä Spanish Harlemissa, haettiin mulle kanaa KFC:stä ja Evelle vähä pizzasliceä.
Samaan suuntaan jatkui matka ruuankin jälkeen. Suuntana etelä ja Empire State Building. Liput 14$ ja kauhea jono mutta pakko myöntää, näkymät oli uskomattomat. Koko New York silmien alla ja isoja taloja joka ilmansuunnassa. aivan uskomatonta. Valokuvat ei tee oikeutta sille tunteelle mikä katolla vallitsi. Miljoonasta muusta turistista huolimatta.
Tässä vaiheessa kello oli jo enemmän kun olis pitäny, ei ihan ehditty viiden bussiin. Otettiin taxi Chinatowniin ja etittiin sit bussi-asema (kadunkulma) ja varattiin lipput 21.30 linja-autoon. Ei muutakun metrolla kämpille, kamat kantoon ja takas Chinatowniin ja bussiin. Siinä oli lyhykäisyydessään meiän New Yorkin keikka, paljon unohtu kertoo ja paljon jäi näkemättäkin mutta näillä eväillä mennään. Tätä kirjoittaessa ollaan Washingtonissa, lisäpostia täältä pian.
Evellä vähän jalat pipit ja iho ei tykkää ja sillä oli eilen masu kipee ja nyt ei päästä nukkuun mutta muuten menee ihan hyvin. Ollaan yhen Michaelin kämpillä, ei tunneta koko jätkää mutta säästetäänpä rahaa. Lisää uutisia kun tilanne tästä muuttuu...
Ekana varsinaisena päivänä käytiin madame Tussaudin vahamuseossa, se oli ihan komee paikka ja paljon ukkoja oli. Hinta oli tosin aika suolanen, alennuksen kanssa 25$ ei ollut meidän mielestä ehkä ihan sen arvoinen. No nähtiinhän me N'Sync, George W Bush, Madonna, Bob Marley, Usher, Beyonce jne ja kaikki oli tosi aidon näkösiä, joitan jopa melkein säikähti. Sit siel oli kauhugalleria missä yhtäkkiä hyppäski elävä texasin moottorisahamies eteen ja lähti ajaan takaa, SCARYYY!!
Päiviä ei enää muista mutta Central Parkissa tuli kanssa käytyä. Mentiin sisään pohjoisportista ja käveltiin sen ison järven ympäri. Kävelyä tuli yhteensä varmaan melki kymmenen kilsaa, ihan mukava kävely oli. Puisto on TOSI upee, vaikka ei nähty kun puolet siitä. Ilman tollasta paikkaa ihmisillä varmaan sekois pää, sinne on meinaan hyvä mennä rauhottuun ja urheileen.Majapaikka oli tosiaan Harlemissa ja sielläkin tuli kierreltyä aika paljon. Seutu oli aika mielenkiintoista mutta ei ollenkaan niin pelottavaa kun olis olettanu matkaoppaitten perusteella. Hienot kivitalot ja amerikkalaistyyliset paloportaat toivat asuinalueelle persoonallista ilmettä ja ilman ongelmia selvittiin koko 5 päivää mitä siellä oltiin.
Tiistaina kun tavattiin myös eka tyyppi Couch surfinging kautta. Fiilikset ei ollu kauheen korkeella kun odotettiin 1.5h Brooklynin museon edustalla että koska neiti mahtaa saapua paikalle. Epäselvää oli myös että saadaanko majapaikkaa ja jos saadaan niin koska ja kuinka moneks yöks. Noo, Kym saapu sit lopulta siskonsa Alician kanssa ja meillä oli loppujen lopuks tosi mukava ilta, istuttiin ravintolassa ja käveltiin ympäri Brooklyniä. Yösijaa ei lopulta tullu mutta kivaa oli silti. Tavattiin Kym ja sen kavereita vielä perjantaina kun mentiin Dave & Bustersiin (paikallinen aikuisten arcade-ravintola-baari yhdistelmä). Oli ihan huippu ilta, pelattiin tanssipeliä ja korispeliä ja vaikka mitä. Ja mikä parasta, syötiin hyvin, evekin sai huippuperunoita juustokastikkeella :) Pelattiin sit loppujen lopuks niin hyvin että saatiin palkinnoks D&B footbag/stressipallo sekä Hello Kitty karkkirasia. Oikeestaan ei oltu niin hyviä, meidän pisteet olis riittäny pelkkään palloon, mutta Kym osaa olla halutessaan erittäin suostuttelavainen ja vaativa niin myyjä anto sit meille vähän extraa, jee!
Taas ei muista päiviä mutta käytiin myös Bronxin eläintarhassa. Ehkä erikoisinta siellä oli nähdä sadoittain perinteisiin asuihin pukeutuneita konservatiivisia juutalaisia. pikkupojat otsakiehkuroissaan oli ainakin mulle uus ja erikoinen näky ja se pisti silmään että joka perheellä oli vähintään viis lasta. No, pääasia eli eläimet tuli kanssa nähtyä ja olihan siellä leijonaa ja tiikeriä ja vaikka mitä. Parasta oli se että sisäänpääsy maksu oli vapaaehtoinen lahjoitus, me piheinä maksettiin yhteensä 1$.
Torstaiaamuna herättiinki vähä tavallista aikasemmin, lähettiin jonottaan Conan O'Brieniin lippuja. Ajateltiin että oltais paikalla ajoissa mutta siellä olikin jo aika paljon jonoo ennen meitä. Meillä oli mukana semmonen saksalainen friikki, ei ollu ikinä ees kuullu conanista. no, me kolme oltiin jonoissa paikoilla 16,17 ja 18. Kahtena edellisenä päivänä sisään oli päässy vaan 12 ekaa joten aika pessimistisiä oltiin. Meillähän oli takana jo tiistailta yks yritys mutta oltiin sillon numeroilla 35 ja 36 joten niillä ei ollu mitään toivoo päästä sisään.
Illalla sit jännitti ja kerrankin meillä kävi tuuri! Ne sano että 18 ekaa pääsee varmasti sisään joten me päästiin kaikki! (saksalainen olis voinu kyl jäädä pois..). Show oli ihan huippu ja Conan oli livenäki yhtä hauska. Saksalainen kaveri ei arvostanu oikein Natsi-Teletappi juttua, wonder why... Conanin studio oli muuten tosi pieni, paaaaaaljon pienempi mitä kuvis näyttää. Mutta saatinpahan nauraa!
Torstai-iltana koitti sit ensimmäinen yö isäntäperheen luona. Herra nimeltä Trevor Caldwell oli ystävällisesti luvannut majoittaa meiät kotiinsa. Mentiin Conanin jälkeen hakeen laukut kotoo (siis senhetkisestä majapaikasta eli siis kodista) ja ruvettiin suunnistaan kohti Brooklyniä. Liikkuminenhan New Yorkissa on äärettömän helppoo, koko viikon aikana ajettiin taksilla kai kolme kertaa, metrolla pääsee! No, löydettiin helposti perille Trevorille. Siellä se asusteli siskonsa kanssa. Eka ilta oli vähän nihkee ja tutustuminen jäi vähän puolitiehen. Oltiin perjantai aamuna aika paskois fiiliksis kun ei tunnettu oloomme kauheen tervetulleeks. Molempia ahdisti ja maattiin vaan sängyssä kahteen asti.
Kierreltiin heräämisen jälkeen Williamsburgia, eli sitä kaupunginosaa Brooklynissä missä asuttiin. Williamsburg oli aika erikoinen paikka. Siellä asuu vaan "taitelijoita" sekä puolalaisia. Se oli ennen New Yorkin puolalaisten asuinpaikka mutta nykysin aluetta asuttaa muusikot, kuvataitelijat, käsityöläiset jne. Paikalla oli taatusti omanlaisensa leima, mutta välillä tekotaiteellisuus sekä yliyrittäminen pisti pahasti silmään. Silti erittäin leppoisa ja rauhallinen alue missä olis viihtyny ehkä vähn pidempäänkin. Erikoismpia piirteitä paikalla oli baarien ja ravintoloiden sijoittelu. Capone, baari jossa kaljan ostaja sai pizzan kaupan päälle, oli vain ovi seinässä. Jos et tiedä paikasta, et sitä myöskään vahingossa löydä. Myös Glass House niminen paikka oli hakusessa mutta edes oppaamme ei löytänyt sinne ja kun lopulta löysimme oikean oven, saimme tietää että bileitä ei ollutkaan (normaalisti bileet sisälsivät maalin heittelyä seiniin...).
Perjatai-iltana tosiaan mentiin sinne Dave & Bustersiin. Nähtiin jopa äijä joka oli O-P:tä parempi tanssipelissä, terveisiä Olli-Pekalle jos lukee. Äijä veti kahta mattoo samaan aikaan tuplanopeudella, ihan sairasta. mulla on sen kakkossuorituksesta videoo, tarvii laittaa nettiin kun kerkiää. Se oli kyl pro, venytteli ja rukoili ennen suoritusta :D
No, sieltä mentiin sit takas sinne Trevorille ja Chloelle. Aateltiin että mitäköhän tästä tulee. Haettiin kaupasta matkalla pullo halpaa Georgi-vodkaa kun luvattiin tehä salmaria niille. (meillä on turkinpippurimurskaa mukana :) Parin shotin jälkeen ilta lähtikin ihmeen hyvin käyntiin, Trevor esitti omia biisejä jotka oli jopa yllättävän hyviä. Pienellä suostuttelulla Evekin innostu laulaan ja kohta oltiinkin sitten jo ulkona laulamassa kadunkulmassa. Sitä edelsi kuitenkin naapurin kovaääninen lattianhakkaus joka oli ilmeisesti pieni vihje siitä että kello kaks aamulla ei oo paras aika laulaa John Lennonia. Kappale kokonaisuudessaan on nähtävänä myöskin netissä, tsekkaa linkki aikasemmasta postauksesta. Tässä vielä kuva lauluporukasta.
Lauantaina mentiin sit taas eri hostelliin, ei viittitty kysyä enää extrayötä. Mentiin paikkaan nimeltä Brooklyn Backpackers, aika pirun kauhee mesta ja suht kallis. alakerrassa baari ja kauhee meteli, meiän kerroksen suihkusta ei tullu lämmintä vettä ja huone oli tosi kolkko ja pieni. Siellä ei juuri viihdytty. Käytiin sit päivällä pyörimässä Unioin Squarella ja vähän shoppailtiin siellä seudulla, mulla tarttu mukaan farkut ja paita ja eve osti itelleen saman setin. Tai siis myös farkut ja paidan. mut siis erilaiset.
Tässä vaiheessa tuli mieleen että jossain vaiheessa käytiin myös kattomassa Ground Zero, eli mesta missä WTC tornit ennen oli. Tosi outo paikka, siellä oli uskomattoman hiljasta ja jotenkin semmonen syvä kunnioitus välitty, ihan kun olis hautausmaalla ollu. Mikä ei periaatteessa oo kauheen kaukan totuudesta. Käytiinhän me kattoon sit Madison Square Gardenkin, ei kauheen pitkälle päästy sisälle mutta vanhana Rangers fanina oli pakko käydä pyörähtämässä ovella.
Takasin sunnuntaihin. sunnuntaina päätettiin taas vaihtaa hostellia. Tällä kertaa siirryttiin Upper West Sidelle, Wanderers Inn nimiseen paikkaan. Tää oli ihan jees mesta ja hinta ei ollu mikään ylikorkee. Vietiin kamat sinne ja lähettiin kaupungille kyseleen vähän musikaaleista, pakkohan meidän oli Broadwaylle päästä. alunperin piti mennä vasta maanantaina mutta saatiin kuulla että ei sillon oo ollenkaan esityksiä. Otettiin liput sit samalle illalle, Kaunotar ja Hirviö näytökseen. Lipunmyyjä suositteli ja moni muukin sano että se on niistä paras. Äkkiä hostelliin vaihtaan vaatteet ja sit takas Broadwaylle. Ehdittiin sitten just ja just ja paikat oli aika mainiot vaikka ekalla puoliajalla mun vieressä istukin semmonen helvetin iso äijä. Näytös oli tooosi hyvä ja hauskakin, tykättiin kovasti. jos ei tullut vielä mainittua niin liput (halvimmat) makso 40$. Kalleimmat paikat oliski sit ollu jo 110$ että niihin ei ihan varat riittäny.
Tässä oli päivän tauko kirjottamisessa mutta ainakaan sitä ei puhuttu että käytiin myös vapauden patsasta kattomassa. Käytiin ekoina päivinä hengaamas siellä satamassa mutta sillon ei sit menty lautalle, katteltiin vaan kun volttimiehet teki rahasta temppuja. Ihan näppäriä kavereita mutta ei niillä kaikki jutut kyllä ihan priimaa ollu. No sit tossa viikonloppuna saatiin vihdosta viimein aikaseks ottaa se lautta (se on siis ilmanen) ja mentiin sillä Staten Islandille. Mentiin aika läheltä vapauden patsasta ja molemmat vähän yllätyttiin kuinka pieneltä se näytti. Olihan se komee mut niin kovin pienen näkönen. "hey, you look much taller in tv.." Gallerias on kuvia botskilta, valotusolosuhteet oli vähän hankalat mutta muutama kelpo kuva saatiin sieltä.
Maanantaina oli sitten viimenen päivä tällä erää NYCissä. Herättiin suht aikasin ja lähettiin junalla kohti pohjoista Harlemia. Pienen etsimisen jälkeen löydettiin se mitä etittiinkin, Rucker Park. Kuuluisa koriskenttä näytti vierestä katottuna vaatimattomalta mutta kyllähän siellä tunnelmaa oli. Tosi outoo ajatella ketä kaikkia siellä kentällä on pelannu. Vaikka aurinko paisto, sillä hetkellä ei ollu kukaan näyttämässä kovia muuveja joten 1-1 peleiltä vältyttiin.
Rucker Parkista lähettiin harhaileen pohjois-harlemin katuja ja ettiin metropysäkkiä. Lopulta löydettiinkin tuttu linja ja valuttiin sillä alaspäin kymmenisen pysäkkiä. Pikkunen kävely Central Parkin läpi ja päästiin Graffiti Hall of Fameen. Paikka oli oikeestaan vaan pikkuinen koulun piha mutta kuitenkin täynnä komeita piissejä. Kuten muidekin "nähtävyyksien" kohdalla, paikan vaatimattomuus ja arkisuus yllätti. Tai no, oikeastaan tässä vaiheessa se ei enää yllättänyt. Kierreltiin hetki vielä Spanish Harlemissa, haettiin mulle kanaa KFC:stä ja Evelle vähä pizzasliceä.
Samaan suuntaan jatkui matka ruuankin jälkeen. Suuntana etelä ja Empire State Building. Liput 14$ ja kauhea jono mutta pakko myöntää, näkymät oli uskomattomat. Koko New York silmien alla ja isoja taloja joka ilmansuunnassa. aivan uskomatonta. Valokuvat ei tee oikeutta sille tunteelle mikä katolla vallitsi. Miljoonasta muusta turistista huolimatta.
Tässä vaiheessa kello oli jo enemmän kun olis pitäny, ei ihan ehditty viiden bussiin. Otettiin taxi Chinatowniin ja etittiin sit bussi-asema (kadunkulma) ja varattiin lipput 21.30 linja-autoon. Ei muutakun metrolla kämpille, kamat kantoon ja takas Chinatowniin ja bussiin. Siinä oli lyhykäisyydessään meiän New Yorkin keikka, paljon unohtu kertoo ja paljon jäi näkemättäkin mutta näillä eväillä mennään. Tätä kirjoittaessa ollaan Washingtonissa, lisäpostia täältä pian.
Evellä vähän jalat pipit ja iho ei tykkää ja sillä oli eilen masu kipee ja nyt ei päästä nukkuun mutta muuten menee ihan hyvin. Ollaan yhen Michaelin kämpillä, ei tunneta koko jätkää mutta säästetäänpä rahaa. Lisää uutisia kun tilanne tästä muuttuu...
Monday, October 16, 2006
Imagine + Good bye NYC
Download:
John Lennon - Imagine
(171mb, quite big..)
perfomed by: Eve, Chloe and Trevor playing guitar.
Directed and shooted by: Ville
We had a very good time in New York, thanks to all great people we met! We gonna write more when we have little bit more time, its quite hectic here.. now we are going to see the last bits of this city and then take a bus south to Washington D.C.
Remember to check out the pics.
John Lennon - Imagine
(171mb, quite big..)
perfomed by: Eve, Chloe and Trevor playing guitar.
Directed and shooted by: Ville
We had a very good time in New York, thanks to all great people we met! We gonna write more when we have little bit more time, its quite hectic here.. now we are going to see the last bits of this city and then take a bus south to Washington D.C.
Remember to check out the pics.
Wednesday, October 11, 2006
Eve tassa moron!
Noniin,taalla ollaan..pikkuhiljaa alkaa tottuun...mmmmm..ollaan kierrelty paljon,jalat tuusan nuuskana!!mika toikin sana on! :D noni,mutmut...joo tosiaan upeita paikkoja ollaan nahty...ja mut saa ainakin kohta jo pyorittaa eteenpain :D
Taalta tahan..nyt pitaa joutua :D moksmoo!!
Taalta tahan..nyt pitaa joutua :D moksmoo!!
Monday, October 09, 2006
Goooood morning Harlem!
No vahan lisaa fiiliksia taalta. Kello on semmosen kuus aamulla, eve nukkuu mutta mua toi aikaero vaivaa. En koko yona oikein nukkunu, tosin mentiin jo ysin aikaan petiin. No, jos ei kerta saa nukuttua, ei muuta farkut jalkaan ja ulos. lahdin vahan katteleen mestoja, nyt odotan etta aurinko nousee ja aion ottaa pari valokuvaa.
Taa on kylla edelleen aika absurdia olla taalla. Illalla kun kaveltiin tossa kulmilla tunsi kylla olonsa aika vieraaks. Meno oli just sellasta kun leffoista saattaa kuvitella, porukkaa hengaa ulkona, kauhee huuto ja rappi soi. Ihan helvetin hienoja taloja ja katuja, oon kyl pirun fiiliksis.
Nyt tekis mieli aamupalaa. Ajattelin metsastaa kunnon amerikkalaisen aamupalan tuplarasvalla. Paaaaaljon pekonia, munaa ja paahtoleipaa. Nam!
En muista puhuttiinko hostellista mitaan erikoisempaa mutta on ihan siisti kylla. Oiskohan tassa nelja kerrosta ja mukavaa henkilokuntaa. maksettiin 12$ yo! (nykyinen hinta 21$ mutta varattiin ajoissa..). Ja joku viela sano etta NYC on kallis.
BigMacin hinta vahan yllatti, ateria oli jotai 5 taalaa kun miamis se oli aikoinaan 3.5 tai jotai. Kai. Nooo, nyt alkaa sniiduilu, vois hakee kaupasta nuudeleita ja safkaa niita niin saastaa aina kympin...
Toi aurinko varmaan rupee oleen sen verran ylhaalla etta kayn koittaan kameran ominaisuuksia, saako silla hamarassa ollenkaan kuvia. Lisaa infoo tulee kun tasta alkushokista toivutaan (siis siita, etta oikeesti ollaan taalla.) Pistan even kirjottaan omia kokemuksiaan viela tarkemmin, voi olla etta se on eri mielta asioista :)
Ville
Taa on kylla edelleen aika absurdia olla taalla. Illalla kun kaveltiin tossa kulmilla tunsi kylla olonsa aika vieraaks. Meno oli just sellasta kun leffoista saattaa kuvitella, porukkaa hengaa ulkona, kauhee huuto ja rappi soi. Ihan helvetin hienoja taloja ja katuja, oon kyl pirun fiiliksis.
Nyt tekis mieli aamupalaa. Ajattelin metsastaa kunnon amerikkalaisen aamupalan tuplarasvalla. Paaaaaljon pekonia, munaa ja paahtoleipaa. Nam!
En muista puhuttiinko hostellista mitaan erikoisempaa mutta on ihan siisti kylla. Oiskohan tassa nelja kerrosta ja mukavaa henkilokuntaa. maksettiin 12$ yo! (nykyinen hinta 21$ mutta varattiin ajoissa..). Ja joku viela sano etta NYC on kallis.
BigMacin hinta vahan yllatti, ateria oli jotai 5 taalaa kun miamis se oli aikoinaan 3.5 tai jotai. Kai. Nooo, nyt alkaa sniiduilu, vois hakee kaupasta nuudeleita ja safkaa niita niin saastaa aina kympin...
Toi aurinko varmaan rupee oleen sen verran ylhaalla etta kayn koittaan kameran ominaisuuksia, saako silla hamarassa ollenkaan kuvia. Lisaa infoo tulee kun tasta alkushokista toivutaan (siis siita, etta oikeesti ollaan taalla.) Pistan even kirjottaan omia kokemuksiaan viela tarkemmin, voi olla etta se on eri mielta asioista :)
Ville
Terveiset Harlemista!!!
Nyt on molemmilla erittain epatodellinen olo. Aamulla oltiin viela turvallisesti kotosuomessa ja nyt pahamaineisen Harlemin sydamessa. Hostelli on ensivaikutelmalta aika jees, kaduilla pelottaa vahan pimeella kulkee. Matka oli aika rankka vaikka paastiin napparasti kolmella metrolla melkein perille. Sit vahan harhailtiin rinkat selassa ja se soi voimia. Mulla fiilis aika positiivinen, eve haluu suihkuun ja paalimmaisena on kylla semmonen fiilis etta "ei helvetti." huomenna lahetaan tsiigaileen vahan mestoja ja soitetaan Kymille joka lupas majottaa meiat! Tekemista on reilusti mutta eka ilta otetaan kylla rauhassa, kello on puoli yheksan paikkeilla mutta mennaan kylla unten maille ja suihkutteleen. Huoneessa on arviolta 7 muuta ja Eve ainoo tytto :D ei olla niille puhuttu mitaan. eika puhuta. me ollaan suomesta.
no, lisaa kun tasta alusta toivutaan.
It's Harlem City Baby.
Taalta tahan.
ville ja evu
no, lisaa kun tasta alusta toivutaan.
It's Harlem City Baby.
Taalta tahan.
ville ja evu
Wednesday, September 20, 2006
Feelings & Statistics
From now on I write here also in Finnish once in a while (my grandma cant read english..) because its stupid to have too many blogs.
Its hard to believe that we are actually leaving next sunday. Its weird that Im not yet too excited and I think Eve feels the same. Well, I suppose we realize what we are doing when we enter the airport...
We made a good deal with local newspaper, they promised to pay us little bit when we write stories from our trip. They will publish the first one this friday so all the Finns, check it out. I will paste it here also (is it legal? Its out story isn't it?) so those who are not from Valkeakoski can read it. I dont have too much to say at this time, hopefully more when we arrive to New York. Everything has gone well so far and we have lots ideas what to do in New York. Only problem in NYC is the accommodation but we have contacted few interesting people and I hope they take their chances and offer us a place to stay :) We have hostel booked for two days so we are not in urgent need of couch to stay but it would be much more cooler to sleep at someboys place than in 16 person dorm...
People are always interested of numbers so here are some statistics:
Next update will hopefully come from New York!
Oh, one more thing, we had a very nice going away party last saturday! Thanks for everybody who were there, I had a really good time. Presents were amazing, I really appreciate them! Pontikka/Moonshine was just little bit too much.. :D (Thanks Kimsor for translating). It was horrible.
edit: And I had to work at 12 o'clock next day.. it wasnt too much fun..
now -> last time in Hesburger
Its hard to believe that we are actually leaving next sunday. Its weird that Im not yet too excited and I think Eve feels the same. Well, I suppose we realize what we are doing when we enter the airport...
We made a good deal with local newspaper, they promised to pay us little bit when we write stories from our trip. They will publish the first one this friday so all the Finns, check it out. I will paste it here also (is it legal? Its out story isn't it?) so those who are not from Valkeakoski can read it. I dont have too much to say at this time, hopefully more when we arrive to New York. Everything has gone well so far and we have lots ideas what to do in New York. Only problem in NYC is the accommodation but we have contacted few interesting people and I hope they take their chances and offer us a place to stay :) We have hostel booked for two days so we are not in urgent need of couch to stay but it would be much more cooler to sleep at someboys place than in 16 person dorm...
People are always interested of numbers so here are some statistics:
- Expenses before the trip:
- Tickets 1720e/person
- Travel Insurance 188e for 5 months/person
- Hostel reservation fee in NYC for two nigths 8,50e
- Backbag fot laptop 39e
- Car rental for 45 days 1068e (+ 400e one-way fee, payable when we get there)
- total 33e/day
- + all personal stuff like Eve's lotions and drugs and vaccinations and stuf
- Travelling:
- Driving
- approximetely 9200km/5750 miles driving in USA
- its 150km/93 miles, each and every day
- Gasoline
- 920 liters/ 270 gallons of gasoline if average is 10l/100km
- 2.2$/gallon = 0.5e/l
- whole trip = 594$ = 460e/l
- ~10e/day
- Flying
- Booked flights 48hrs 25 min
- longest 17hrs 40min
- shortest 4hrs 25min
- 40000km/25000 miles
Next update will hopefully come from New York!
Oh, one more thing, we had a very nice going away party last saturday! Thanks for everybody who were there, I had a really good time. Presents were amazing, I really appreciate them! Pontikka/Moonshine was just little bit too much.. :D (Thanks Kimsor for translating). It was horrible.
edit: And I had to work at 12 o'clock next day.. it wasnt too much fun..
now -> last time in Hesburger
Subscribe to:
Posts (Atom)
