tää kaupunki oli ihan mainio..pitkästä aikaa isommassa kaupungissa..oltiin aika posessa kun siä ajettiin,tai siis ville ajo! heti kun päästiin kylää sisään niin kaikki alko huitoon..aaateltiin että mitä ihmettä..yks nainen huito kadulla ja huusi ja yks mies huito autossa..mä itseasiassa morjestin yhelle taks..olipas ystävällistä porukkaa..paitsi että ajettiin helevetin isoo ykssuuntasta väärään suuntaan! haha :D niin ja meinas siinä yks paatu jäädä alle kun virkin poika katteli maisemia. mut muuten ihan hyvin. Tosiaan San Francisco tais olla yks kivoimmista kaupungeista missä ollaan oltu..ehkä kivoin.
Pienellä vaivalla (vahingossa) löydettiin tosi loistava hostelli. Se ei ollu mikään kaikkein siistein mut ihan mainio silti. (kirjoittaja vaihtuu).
Jos joku sattuu meneen Friscoon päin niin suositellaan lämpimästi Green Tortoise nimistä hostellia. Saatiin neljän hengen huone missä oli parikerrossänky. Ekat pari yötä saatiin nukkua mukavasti vierekkäin ilman muita huoneessa ja hinta oli vaan 23 taalaa per yö per nekku eli aika halpaa kun vertaa esim Washingtoniin. Heti ekana iltana siellä oli myös tarjolla ILMAISTA kaljaa juomapelin ohessa. Osallistuin yhden skotlantilaisen Richardin kanssa siihen mutta ei sit ihan päästy finaalipeleihin asti. kyseessä oli siis juomapeliversio pingiksestä.
Käytiin sit tietty heti tutustuun vähän meiän ympäristöön eli lähettiin kävelylle. Meiän naapurista löyty n. 20 pizzeriaa ja 20 strippiluolaa, mut alue oli kyllä silti tosi siistiä ja viihtyisää ja kävellen pääsi oikeestaan mihin vaan. Käytiin tsekkaan pier 39:n kuuluisat merileijonat heti alkutekijöiks, oli aika sulosia vekkuleita. Haisi pahalle ja piti kauheeta meteliä mutta muuten tosi herttasia.
Hostellis oli myös yleeensä joka päivä ilmanen päivällinen! No, se oli kyl sit peruttu parilta päivältä kun ne valmisteli isoo kiitospäivän illallista. Tarjosin kans apua ja päästiin even kans auttaan, eve pesi sieniä ja minä pilkoin. Sit ne oli vielä tosi kivoja kun selvitti kaikki raaka-aineet ja kaikki jutut niin Evekin sai murehtimatta syödä. Illalliselle tuli sit loppujen lopuks sellaset 160 henkee, eli tosi isot bileet oli. Saatiin kalkkunaa, pottumuusia, kasviksia ja jälkkäriä ja kaikki ilmatteeks! Viiniäkin oli tarjolla, oli pakko siemasta vähän punaviiniä vaikken muuten niistä niin välitä. Voitettiin sitten vielä kauheella säkällä arvonnasta pizzaslicet naapuripizzeriaan että oli kyl tosi hyvä ilta. Siis molemmat voitettiin!
Hostelli oli kyl muutenki superhauska ja täynnä mielenkiintoista porukkaa. Siellä oli aika lailla väkee laidasta laitaan, hyvänä esimerkkinä Marcas espanjasta joka oli huvittava tapaus. Taidan kaivaa siitä kuvan niin se ehkä selventää mutta se oli semmonen perus naistemies (olevinaan), mun mielestä kyllä enemmän naismies... Marcas tarjoo meille muistoissa vielä monet hyvät naurut. Sit siellä oli paljon ruotsalaisia, ne oli kaikki tosi mukavia ja todisti meille kuinka paljon enemmän naapurinmaan nuoriso matkustaa. Ruotsi 7 - Suomi 2. Madde ja Sofia nähdään ehkä vielä Sydneyssä uutenavuotena ja Eve lupas pitää yhteyttä muihin tyttöihin jotka pääsee jouluks kotiin. Sit siellä oli Elvis. Elviksestä lisää vähän myöhemmin.
Nähtävyyksistä tuli nähtyä ainakin tärkeimmät "pakolliset". Ajeltiin Golden Gatella, käytiin Alcatrazissa (jäi vielä kymmenen sekuntia aikaa lautan lähtöön...aina hilkulla joka paikkaan, rupee oleen meiän tavaramerkki.) ja ajeltiin Lombard Streetiä joka on kuulemma maailman mutkasin katu (siltä yheltä kohtaa). Siihenkin sisälty pientä sekoilua auton kanssa mutta kukapa meistä olis täydellinen :) Parasta kaupungis oli kuitenkin ehkä yleinen ilmapiiri. Alue jolla asuttiin oli tosi idyllistä ja kaunista, täynnä pieniä ja mäkisiä katuja. Ne jotkut mäet oli kyllä tosi jyrkkiä. Lyhytkin kävelymatka on tosi hyvää selkä ja pohjereeniä. Onneks meillä oli auto.
Me käytiin myös metsästämässä valaita. Lähettiin yks aamu ajeleen Monterey nimiseen
pikkukaupunkiin jossa valaitten katselukierroksia järjestettiin. 4h reissulla nähtiin kymmeniä ryhävalaita, delfiinejä, yks pikkunen harmaavalas ja valehtelematta tuhansia merileijonia parvessa. Merileijonat oli ihan älytön näky, ne leikki ja hyppi ja ui ja kalasti niitä oli ihan vit*sti! On siitä kuva mutta ilman laajakulmalinssiä ei saanu oikein hyvää kuvaa. Kiva reissu ja meri-ilma piristää aina. Tosin ei kaikkia, puolet laivasta oli merisairaana ja ihanan raikkaaseen meri-ilman tuoksuun sekoittui aina välillä ei-niin-ihana oksennuksen löyhkä. Tosi mahtava reissu.
mitäs vielä... päästetään eve välillä kertoon sen näkemys omasta seikkailustaan...
tosiaan, oltiin vähän shoppingilla ja ostettiin mulle ipodi. Sit oli kauhee kiire taks kun ville oli luvannu auttaa pastanteossa. Mä yritin sitä saada mun mukaa käymään autolla kun se oli kaukana pimeillä kujilla mut se sano vaan että kyllä sä osaat yksinki. Sit mä sanoi että okei,mut älä lähe mua ettiin jos en palaa. Syö hyvin ja tuo haudalle kauniita kukkia. Se vaan nauro ja sano et jos ei puoleen tuntiin kuulu niin lähtee hakeen. noh, mä sit reippaana lähdin ettiin sitä autoo ja eih, EI löytyny vaikka kuinka hain ja kiersin..tais siinä tovi mennä..sit aattelin et lähen käymään kaupassa kun tiesin missä se oli. Tai siis luulin et muistin kun siitä ohi oltiin monen kerrat kävelty. Ei se kauppa kuitenkaan ollu missä piti. Ne oli varmaan siirtäny sitä. Mä kyselin sit monelta vastaantulijalta ja lopulta pääsin perille. Aikaa oli kuitenkin kulunu kait aika paljon..varmaan joku tunti ja mun piti vaan äkkiä käydä. Ville ei sit puhunu mulle enää. No puhu se :D Ja mun katoomisesta tiesi koko hostellin väki. Ei menny mun retki ihan nappiin mut oo ylpee siitä että löysin kuiteskin omin neuvoin auton ja kaupankin lopulta ja viä takas hostelliin!
Oikeesti oli pirun huolissaan missä se Eve palloilee, suuntavaistoo sille on luotu yhtä paljon kun kivelle.. jouduin sit jemmaan sille ruuat piiloon että sillekkin jäis ja pari kertaa kävin kadulla kattomassa. Ajattelin aluks että se tahalleen pelottelee mua mutta yli tunti kun meni niin vähemmästäkin huolestuu. Ei niinkään että jotain olis sattunu vaan että se on eksyny. Onneks kuitenkin löyty
Kiitospäivän jälkeen haluttiin lähtee katteleen pirun isoja puita. Tiedettiin että jossain päin Californiaa niilllä oli semmosia puita jonka läpi voi ajaa autolla. Pientä taustatyötä ja googlausta ja kyllähän se paikka sit löytykin. Kolme ruottalaista likkaa halus lähtee meiän mukaan joten 
hyvä porukka oli kasassa. Kerrottiin Elvikselle että ollaan menossa ja sekin halus tulla mukaan. Se on ihan puuhulu tyyppi, sillä on kädessäkin sikaiso puutautointi. PT Cruiserihan ei oo tosiaan mikään tilaihme joten mietittiin siinä sitten vaihtoehtoja. No ei muuta kun Elvis takaronttiin! Jossain vaiheessa matkaa repesin nauruun kun aattelin mitä äitis sanois kun soittasin sille "ajetaan tässä just autolla puun läpi, meilllä on Elvis takarontissa!" Matka ei sujunut ihan ongelmitta. Eka lähettiin tsekkaileen vuoristotietä ja huomattiin että bensa meinaa loppua. Onneks löydettiin bensa-asema (tosi kallis). Siinä tankatessa Elvis meni jutteleen kahelle nuorelle hillybillylle jotka repi koiraa narussa perässä. Ne olis antanu meillle koirat ilmaseks ja ne olikin tosi sulosia mutta eihän me niitä voitu ottaa. No, sit Elvis päätti kysyä onks niillä pilvee (eli siis marihuanaa eli siis huumeita vanhemmille tarkennukseks). Likka kaivo sit käsilaukustaan kourallisen kukkaa Elvikselle, oltiin vähän kaikki muut ihmeissämme. Seuraavalla pysähdyspaikalla (joka oli nimeltään Chimney tree, sie olis pystynny asuun sisällä) Elvis sit huomas että se on hukannu ne johonkin. kääännettiin sit auto moneen kertaan ympäri eikä löytyny, se luuli että joku oli taikonu ne johonkin. Joku metsänhenki. Nähtiin me sit ne puut ja ajettiin läpikin mutta eihän se nyt ehkä ihan viiden tunnin ajon arvosta ollu. Oli kuitenkin mielenkiintoinen road trip ja nauraa sai välillä aika komeesti. Ja ehdittiin vielä ilmasille kaljoillekkin. Eikä voitettu vieläkään.
Lähtö Losiin lähesty ja päätettiin laittaa ilmotuslappu seinälle jos joku haluis lähtee meijän matkaan. Säästettäs sit vähän rahaakin jos saatas hynää niiltä mahdollisilta siipeilijöiltä! Heti melkisti sit oveen kolkutettiin ja reipas 18 vee Kris Australiasta halus lähtee mukaan. SOLD! mukaan lähti myös saksalainen kiertävä puuseppä Folke. Heti aamusta lähettiin ajaan ja oli kyl
aikas siistiä! hyvä fiilis siis ja pitkä ajomatka. Komeita maisemia.. Kaliforniassa päin pysähdyttiinkin auringonlaskua kattoon. Kaiversin meijän nimet puiseen aitaan, oli tarve jättää jälkiä itestään :D
Naurettiin ihan kippurassa kun Folke yritti ottaa uskomattomia kuvia luonnonihmeistä kun ajettiin,upeesta merestä ynnä muusta, ja aina kun kun se paino nappia niin tuli joku puska eteen! Hahah! Scheisse vaan kuulu takapenkiltä. Pysähdyttiin lähellä Losia ja oltiin tosi väsyneitä..haluttiin kuitenkin saapua Los Angelesiin päivällä joten päätettiin jäädä nukkuun lähistölle. Joku sai sit kuningas idean että nukuttas rannalla??!! NO ei siinä sit mitään. Käytiin kaupassa hakeen kanaa ja kaljaa ja jotain ihme kalkkunanakkeja ja sipsejä. Etittiin hyvä biitsi ja sinne sit vaan. Oli ihan sikke kylymä ja joutu laittaa suunnilleen kaikki vaatteet päälle mitä oli. Pojat lähti hakeen puita ja kuivaa levää nuotioo varten. Minä vahdin ruokia ja söin sipsiä J Komee nuotio saatiinkin aikaseks ja veistettiin makkaratikutkin! Joo se nakki oli kyl ihan hirveetä, höystettynä hiekalla. Tunnelma oli mahtava siltikin..pelkkä nuotio valas pimeen rannan ja Tyyni valtameri kohisi vieressä ja tähdet tuikki taivaalla. Nähtiin 
myös joku palava liekki taivaalla jonkun sekuntin ajan..varmaan joku meteoriitti tai joku..
Nukuttiin kuiteskin autossa mut Folke halus nukkua rannalla joten se kääriyty sit makuupussiinsa ja haki jonkun kumpareen tuulensuojaks ja kääriyty sen taakse sikiöasentoon. Hassu kaveri. Me kolme tosiaan nukuttiin autossa, Kris sai levittäytyä takapenkille ja nukuin maailman huonoiten, ja aina kun nukahdin vähäks aikaa niin tuli niskakramppi! Jossain vaiheessa nukuttiin kaikki kun yhtäkkiä joku tuli osottaan taskulampulla..POLIISI. Jep, siä rannalla oli kauheen kokonen kyltti että kymmenen jälkeen ei saa rannalla olla ja kaljapullot ja muut roskatkin oli ulkona..se alko sit tenttaan...Virkki sit sepusti poliisille että pitkä päivä takana ja yks kalja ollaan juotu..saatiin jatkaa unia. No eihän siitä sit enää mitään tullu ja mä valvoin auringon nousuun. Oli sekin ihan kaunista. Ketutti vaan kun Kris kuorsas niin perkuleesti. J
No, saavuttiin sit vihdosta viimein Los Angelesiin. Moottoritien loppupäässä oli kyltti Mulholland Drivelle ja aateltiin heti alkuun lähtee käymään katteleen miltä se näytti. Puolen tunnin ajon ja harhailun jälkeen oltiin jonkun kukkulan huipulla ja tie päätty siihen, eli ei muuta kun takas. Komeita taloja sieltä kyllä näky! ajeltiin sit vielä lisää Sunset boulevardia ja Beverly Hillssin katuja mutta tarve oli päästä vähän lepäänkin välillä. Amerikkalaisen tietoyhteiskunnan parhaita puolia on se, että melkien kaikilla on himassa langaton verkko ja suurin osa ei tajua/halua suojata sitä. Meillä ei ollu mitään hajua hostellista joten päätettiin ettiä jostai nettiyhteys ja tsekata mitä on tarjolla. Eka kadunkulma anto kyllä yhteyden mutta netti ei toiminu jostain syystä joten vaihdettiin paikkaa ja taas löyty monta langatonta verkkoo ja jopa yks toimiva. Päädyttiin yhteistuumin Venice Beach hostel nimiseen paikkaan ja hurautettiin sit suoraan pihaan. Hostelli ei ollu mikään maailman hienoin ja me ei saatu omaa huonetta joten jouduttiin nukkuun työntekijöiden kans samassa huoneessa.
Losista ei ihan oikeesti oo kamalasti kerrottavaa. Ekan yön jälkeen vaihdettiin majapaikkaa Orbit nimiseen hostelliin joka oli ihan ok paitsi että ei ollu keittiöö missä tehä omat ruuat. Päiväohjelmaan kuulu paljon autolla ajelua ympäri kylää, käytiin Universal Studiolla hurvittelemassa (kahtena päivänä) ja vakoiltiin pikkusen tähtien taloja. Moni on sanonu että Losi ei oo mikään paratiisi eikä ihmeellinen paikka ja ei se kyllä siltä tuntunutkaan San Franciscon jälkeen. Hollywood boulevard oli koko paikan antikliimaksi, siellä ei ollu oikein mitään. Päästiin sentään sovittaan kuvernööri Arnoldin kädenjälkiä ja nähtiin myös Arskan tähti maassa.
Meillä olis ollu vielä aikaa Losissa mutta ei keksitty tekemistä joten aateltiin lähtee San Diegoon ja Sea Worldiin. Nettisivu lupaili huikeita vuoristoratoja ja paljon mereneläviä... no ajettiin sinne sitten kauheessa ruuhkassa, etittiin helevetin kauan yöpaikkaa ja aamulla todettiin että ei Sea Worldissa oo mitään vuoristoratoja. Onneks ei menty. Siinä sit hengailtiin kaks päivää San Diegon laitamilla ja käytiin vielä vähän shoppailemassa ja lähetttiin suomeen pirun iso paketti talvivaatteita ja muuta kamaa. Tsekattiin netistä sitten kalifornian ainoo huvipuisto missä oikeesti oli vuoristoratoja ja lähettiin ajaan sinne (se oli tietty Losin pohjoispuolella joten taas lisää ajamista...) Just ennen lähtöö päätettiin käydä kääntymässä vielä meksikossa! Ajettiin rajan yli, pyörittiin 15min ja huomattiin että bensa loppuu ja lähettiin takasin jenkkeihin. Hyvä reissu! Pitkä tarina lyhyesti: ajettiin Six Flag huvipuiston nurkille, löydettiin motelli, nukuttiin myöhään eikä menty huvipuistoon. Eve oppi kuiteski breikkaan motellissa että ei ihan turha reissu . Käytiin kattomas koristakin..Clippers Vs Heat..oli ihan hyvä ottelu..jopa minä pidin..ja oli siä yks julkkiskin katsomos..jeejee.
Vihdosta viimein tuli aika jättää jenkeille hyvästit. kulutettiin viimenen päivä vielä kiertelemällä ostarissa ja sit lähettiin palauttaan autoo. Reissun yks parhaista uutisista oli se, että ei tarvinu maksaa autosta sitä yhen suunnan maksua (eli säästettiin 500$!) Venkslaamalla ja säätämällä saa ihmeitä aikaan. Nyt oli sitten auto palautettu ja maileja tuli mittariin semmosen 10000 eli n. 16000km tuli ajettua 45 päivässä. Kirjotan vielä yhteenvedon amerikan reissusta kun löytyy taas mukava rako kirjotella.
Nyt oli siis aika suunnata ajatukset Fijille. Just ennen lähtöö Fijillä tosiaan tapahtu vallankaappaus. Kävin kovasti kirjeen vaihtoo yhen Timin kans joka asuu pääkaupungissa ja kattavan tilannekatsauksen jälkeen ei ollu mitään epäselvyyksiä lähdön suhteen; länsi-fiji on täysin turvallinen. Auto saatiin siis palautettua ja ei muuta kun bussilla lentokentälle. Liput oli tallessa ja lähtöselvityksissä ei ollu mitään ongelmia. Päästiin hetkeks nettiinkin, ehdittiin tehdä toi edellinen päivitys J Nyt me ollaan oltu siis täällä Fijillä 9 päivää ja tää maa on kyl oikeesti aika paratiisi. Eilenkin sato vettä koko päivän mutta sekään ei tunnu täällä haittaavan. Eve on saanu paljon ruokaa ja ollaan saatu paljon kavereita ja törmätty myös vanhoihin tuttuihin. On ollu ihana tunne olla viikko täysin erityksissä maailmasta, ei nettiä, ei puhelinta eikä sanomalehtiä. Enää kaks yötä täällä jäljelllä ja nyt on jo vähän haikee mieli mutta pakko jatkaa (tuskin Australiakaan huono on). Jos säät olis vielä vähä paremmat niin jäätäis varmaan tänne. Me kirjotellaan tästä pätkästä kans lisää kunhan nyt saadaan eka tää julkastua. Sori kauheesti epälooginen teksti, ollaan kirjotettu tätä monessa osassa ja tällä hetkellä Fijin lentokentällä.
